Corruption Perceptions Index 2015: Korruptio edelleen laajalle levinnyttä, mutta vuosi 2015 toi toivoa. Suomi sijoittui edelleen vertailun kärkipäähän.

Transparency Internationalin julkaisemassa Corruption Perceptions Index –korruptioindeksissä arvioidaan korruption esiintymistä 168 maan julkisen sektorin piirissä. Tänä vuonna Suomi sijoittui arvion toiselle sijalle 90 pisteellä. Viime vuonna Suomi sijoittui indeksissä kolmannelle sijalla 89 pisteellä. Toisena vuotena peräkkäin arvion kärkipaikalle sijoittui Tanska 91 pisteellä, Pohjois-Korean ja Somalian jakaessa viimeisen sijan kahdeksalla pisteellä.

Vuosi 2015 osoitti, että yhteistyöllä korruptionvastaisessa työssä voidaan onnistua. Korruptioindeksissä katsotaan enemmistön arvioiduista maista onnistuneen parantamaan tulostaan. Edelleen kaikkiaan kaksi kolmasosaa 168 maasta jäivät alle indeksin keskivälin, mutta maissa kuten Guatemala, Sri Lanka ja Ghana kansalaisaktivistit ovat taistelleet korruptiota vastaan kannustaen myös muita toimimaan päättäväisesti korruptiota vastaan.

“Uusin CPI-indeksi osoittaa selvästi, että korruptio on edelleen vitsaus ympäri maailman. Mutta samalla vuonna 2015 nähtiin ihmisten jälleen osoittavan mieltään kaduilla korruptiota vastaan. Ihmiset ympäri maailman lähettivät vahvan viestin vallanpitäjille: on aika estää vallan väärinkäyttö”, toteaa Transparency Internationalin puheenjohtaja José Ugaz.

Brasilian tuloksessa tapahtui arvion suurin vajoaminen, maan tippuessa seitsemän sijaa viiden pisteen menetyksellä. Brasilian valtion öljy-yhtiön Petrobrasin korruptioskandaalia voidaan pitää merkittävimpänä syynä heikentyneeseen tulokseen. Skandaali aiheutti maassa mittavia korruptionvastaisia mielenosoituksia vuonna 2015 ja on haitannut taloudellista kehitystä.

 

Suomi korruptioindeksin toisella sijalla. Mitä indeksi kertoo korruptiosta Suomessa?

Corruption Perceptions Index (CPI) on maailman tunnetuin korruptioindeksi, jossa arvioidaan korruption esiintymistä julkisella sektorilla. Indeksi perustuu asiantuntijaorganisaatioiden, Suomen kohdalla seitsemän eri tahon, toteuttamiin selvityksiin. Korruptiomittarina indeksi käsittelee viranomaistoiminnassa havaittua korruptiota ja käsittää lähinnä lahjonnan muodot.

”Positiivisena uutisena voidaan pitää, että Suomi sijoittui jälleen arvion kärkipäähän. On kuitenkin huomioitava, että CPI-indeksi tarkastelee ensisijaisesti julkisen sektorin piirissä ilmenevää lahjontaa. Kuten esimerkiksi viime vuonna julkaistuissa Vaasan yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksissa todetaan, rakenteellista korruptiota voidaan pitää suomalaiselle yhteiskunnalle tyypillisenä korruption muotona. Tätä korruption muotoa CPI-indeksi ei korruptiomittarina vaikuta havaitsevan”, toteaa Transparency International Suomi ry:n puheenjohtaja Jarmo Mielonen.

Transparency Internationalin mukaan arviossa menestyville maille tyypillisiä piirteitä ovat laaja lehdistönvapaus, kansalaisten mahdollisuus tarkastella julkisten varojen käyttöä, vallankäyttäjien korkea integriteetti sekä riippumattomat tuomioistuimet, jotka eivät aseta kansalaisia eriarvoiseen asemaan sosioekonomisen aseman perusteella.

Mielosen mukaan voidaankin pitää jopa yllättävänä, että Suomen sijoitus säilyi entisellään. Pelkästään viimekuukausien aikana julkista keskustelua on käyty muun muassa toimittajien kohtaamista tiedonsaantiongelmista, omistusten piilottamisen mahdollistavasta hallintarekisteristä sekä julkisiin hankintoihin liittyvistä ongelmista.

Lue raportti tästä: Corruption Perceptions Index 2015

 

Lisätietoja:

Jarmo Mielonen, jarmo.mielonen@transparency.fi, 040 5486190

Lisätietoja indeksin metodologiasta:

Tommi Niinimäki, tommi.niinimaki@transparency.fi, 040 5259159