Korruptiohavaintoindeksi on Transparency Internationalin vuosittainen kysely, jossa mitataan kuinka korruptoituneina vastaajat pitävät eri valtioita. Suomi on jo vuosia pysynyt indeksin kärjessä 90 pisteen tuntumassa. Nyt pisteitä kertyi ainoastaan 85. Kyselyn mukaan muutos liittyy median toimintaedellytyksiin sekä niihin liittyviin julkishallinnossa ilmitulleisiin esteellisyysongelmiin.
Transparency International nostaa analyysissään Suomen yhdeksi Länsi-Euroopan huolestuttavimmista esimerkeistä. Taustalla ovat huoli lehdistönvapaudesta sekä epäselvä rajanveto yksityisten ja julkisten intressien välillä. Viranomaisten ja päättäjien tulisi nykyistä useammin jäävätä itsensä päätöksissä, jotka vaikuttavat heihin tai heidän lähipiiriinsä.
Vuonna 2017 suomalainen julkishallinto ryvettyi useissa esteellisyyteen liittyvissä kohuissa. Kritiikki koski niin pääministeriä, valtakunnansyyttäjää, Tullin pääjohtajaa kuin Helsingin huumepoliisin päällikköä.
Tapausten käsittely on herättänyt huolta lehdistön sananvapaudesta ja toimintaedellytyksistä. Ylegate-kohu alkoi, kun Ylen päätoimittaja myötäili poliittista painostusta ja mitä ilmeisimmin vaimensi uutisoinnin pääministerin esteellisyysongelmista. Ainakin viisi journalistia on jättänyt Ylen Ylegaten yhteydessä.
Pääministeri Sipilä (kesk) on ollut haluton vastaamaan lehdistön kysymyksiin omistuksistaan ja sijoituksistaan. Sipilän omaisuus on pitkälti vakuutuskuorissa eikä hän julkistanut omistuksistaan tarkempaa tietoa sidonnaisuusilmoituksessaan. Tämä on johtanut pääministerin jännittyneisiin väleihin paitsi Ylen, niin median kanssa laajemminkin.
Sipilän hallitus on ajanut sarjan yksityistämis- ja yhtiöittämishankkeita, jotka ovat nostaneet kysymyksiä avoimuuden puutteesta ja eturistiriidoista julkisten varojen käytössä. Sipilää on kritisoitu siitä, että hän olisi rakentanut omaisuutensa julkisin varoin ennen poliitikoksi ryhtymistään. Alkuperäinen juttu tässä.
Euroopan Unionin projekti EuroPAM on kartoittanut EU-maiden vastuullisuutta talousasioissa
Vaikka suomalainen lehdistö pystyy yleisesti ottaen toimimaan varsin vapaasti, esteellisyys- ja verotietoasioissa journalistien pääsy tietoon on Euroopan Unionin teettämän EuroPAM-tutkimuksen mukaan Euroopan mittakaavassa ala-arvoisella tasolla. Tämä on ilmennyt myös eduskunnan teettämissä selvityksissä, mutta toimeen tilanteen korjaamiseksi ei ole ryhdytty.
Eurobarometrin mukaan suomalaiset kuuluvat Euroopan lainkuuliaisimpiin kansoihin. Eurobarometrissä mitataan kyselyllä julkishallinnon korruption kolmen eri muodon hyväksyntää EU-maissa: lahjontaa, vastalahjoja ja vastapalveluksien vaihtamista. Meillä ei juuri ole katukorruptiota eli opettajien, liikennepoliisien, luvanhaltijoiden tai virkamiesten lahjontaa. Kun suhteellisen harva hyväksyy lahjuksia ja vastalahjoja, syntyy vaikutelma, että yrityksetkin noudattavat pelisääntöjä. Sen sijaan vastapalveluksen vaihtamista viranomaisen kanssa pitää yksi kolmestakymmenestä vastaajista aina hyväksyttävänä. Korruptoituneiden vastapalvelusten vaihtamiseen tottuneiden kansalaisten suhteellinen määrä Suomessa on siis EU keskitasoa. Vastapalvelukset viranomaisten kanssa täysin hyväksyvä vähemmistö on siis samankokoinen Suomessa kuin vaikkapa Italiassa tai Liettuassa.
Transparency International Suomi ry puheenjohtajan Jaakko Korhosen mukaan “Viimeistään tuore Korruptiohavaintoindeksi ja 2017 valmistuneet EU:n tutkimukset osoittavat, että ajatus korruptiovapaasta Suomesta on myytti. Valkokauluskorruptio hyötyy olosuhteista, joissa on lainsäädännöllä salattu talous- ja sidonnaisuustietoja valvovilta viranomaisilta. Vaikka avoimuudessa on monilta osin kunnostauduttu, merkittäviä sidonnaisuuksia ja esteellisyyksiä salaillaan. Vireillä on merkittäviä julkisten varojen yhtiöittämis- ja yksityistämishankkeita, jotka ovat tunnetusti alttiita korruptiolle. Tähän ei kuitenkaan ole varauduttu. Jääväyskulttuuri on puutteellista, ja lehdistön pääsy esteellisyydestä kertoviin – Euroopassa yleisesti lehdistölle jaettuihin – aineistoihin on estetty.
Meidän tulee olla tietoisia, että vaikka Suomella on lainkuuliainen menneisyys, tulevaisuus rakennetaan tänään. Pieni eurooppalainen maa kansainvälistyvässä maailmassa on historiallisen haavoittuvainen kansainväliselle valkokaulusrikollisuudelle digitaalisena aikana.”
TI Suomi toimitus 21.2.2018 20:15.
Lisätietoja: Jaakko Korhonen, puheenjohtaja, Transparency International Suomi ry, +358 50 3285 285, jaakko.korhonen[at]transparency.fi.
