Kansainvälinen korruptionvastainen järjestö Transparency International on julkaissut vuosittaisen Corruption Perception Indexin (CPI) tulokset. Vuoden 2022 indeksi arvioi Suomen toiseksi vähiten korruptoituneeksi maaksi maailmassa. Suomi sai indeksissä 87 pistettä sadasta mahdollisesta pisteestä. CPI:n kärjessä on tänä vuonna Tanska, joka on kolme pistettä Suomea edellä.
Transparency Internationalin Suomen osasto huomauttaa, että indeksi kuvaa korruptiotilannetta hyvin rajatusti.
“Suomella on huomattavia haavoittuvaisuuksia korruptiontorjunnassa, joita kansainvälinen Corruption Perception Index ei huomioi. Erityisesti rakenteelliset korruptioriskit saattavat jäädä indeksissä huomioimatta” toteaa Transparency Internationalin Suomen osaston hallituksen puheenjohtaja Ilkka Penttinen Fouto.
Muut korruptioraportit kertovat Suomen haavoittuvaisuuksista
Hyvästä tuloksesta huolimatta muut Transparency Internationalin arviot ovat alleviivanneet Suomen heikkouksia esimerkiksi turvallisuuspolitiikan ja ulkomaankaupan korruptioriskien tunnistamisessa.
Transparency Internationalin Defence & Security osasto arvioi turvallisuuspolitiikkaan keskittyvässä Government Defence Integrity Indexissä vuonna 2021 Suomen sijoittuvan turvallisuuspolitiikan korruptioriskien osalta keskikastiin. Myös OECD:n lahjonnanvastaisten suositusten toimeenpanoa arvioiva Exporting Corruption -raportti totesi Suomella olleen huomattavia puutteita sekä lainsäädännön että korruptionvastaisten toimenpiteiden osalta.
“Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa uskottava korruptiontorjunta on välttämätöntä myös maanpuolustuksen kannalta. Viimeisen vuoden aikana suomalaiset poliitikot ovat osoittaneet olevansa kiusallisen huonoja arvioimaan korruptioriskejä omassa toiminnassaan etenkin ulkopoliittisesti herkillä alueilla. Hyvä menestys CPI-indeksissä ei tarjoa kovin kummoista suojaa, mikäli lainsäädännössä, korruptionvastaisissa toimissa ja poliittisessa kulttuurissa on huomattavia aukkoja” Penttinen Fouto summaa.
Korruptiohavaintoindeksin kuvaa parhaiten laajoja trendejä
Suomi on totuttu näkemään vuonna 1995 aloitetun CPI:n kärkisijoilla. Viime vuonna Suomi oli indeksin jaetulla kärkisijalla tuloksella 88 pistettä, kun taas vuosina 2017-2020 tulos on ollut joko 85 tai 86 pistettä. Suomen pistemäärä ei ole kokenut merkittäviä muutoksia sinä aikana, jolloin indeksi on käyttänyt samoja lähteitä.
CPI on niin sanottu indeksien indeksi, eli sen antama arvosana pohjautuu muihin indekseihin, jotka mittaavat korruptioon liittyviä muuttujia. Se on maailmanlaajuisesti käytetyin korruptiota mittaava indeksi, joka sijoittaa valtiot paremmuusjärjestykseen. Indeksi käyttää 13:sta eri lähdettä, kuten Maailmanpankin, Freedom Housen ja Maailman talousfoorumin arvioita. CPI mittaa ensisijaisesti korruption havainnointia, eikä se kuvaa luotettavasti esimerkiksi korruption määrää.
Transparency Internationalin tai Transparency Internationalin Suomen osaston näkemykset korruptiotilanteesta eivät pohjaudu CPI-indeksiin.
Lisätietoja:
Ilkka Penttinen Fouto
Hallituksen puheenjohtaja, Transparency International Suomi
ilkka.penttinen at transparency.fi
