Kittilän kriisi koskee koko Suomea

Kittilässä on jatkunut vuosien ajan hallinnollinen kriisi, joka hakee vertaistaan Suomen historiassa. Hissihankinnan kilpailutuksessa olleesta epäselvyydestä alkoi vyyhti, jossa kuntapäättäjien enemmistö oli valmis irtisanomaan laillisuusvalvontaa harjoittaneen kunnanjohtajan, kun tämä teki tutkintapyynnön hissihankinnasta. Lopulta kunnanjohtaja myös irtisanottiin. Laittomasti, kuten myöhemmin oikeudessa osoittautui. 

Vyyhtiin liittyy myös asiakirjojen salailua, lukuisia syytteitä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja ainakin yksi tuomio tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomuksesta, sopivien ihmisten rekrytointeja pätevämpien ohi, valmistelutehtävien ulkoistuksia lakimiehille silloin, kun virkamiehen esitys ei miellytä ja paljon muuta. Kunnassa profiloituneen liikemiehen ja hänen perheensä etu meni ohi demokraattisten prosessien ja kuntalaisten edun. Lakia ja oikeutta vaatineita kuntalaisia on systemaattisesti painostettu vaikenemaan.

Kittilän seurauksena eduskunta päätyi säätämään Lex Kittilän, jonka ajatus oli antaa valtiolle oikeus puuttua kunnalliseen itsehallintoon silloin, kun sen päätöksenteko on täysin halvaantunut. 

Lex Kittilä ei ole rauhoittanut tilannetta.

Maaliskuussa 2020 ilmestyneessä kirjassa ”Kittilän laki” toimittaja Eeva-Liisa Hynynen sekä emeritusprofessori Pekka Viljanen avaavat Kittilän tapahtumia yli kuusi vuotta jatkuneen kriisin aikana. Yksityiskohtainen ja loistavasti dokumentoitu kirja avaa hyvin ruman kappaleen Suomen historiaa. Siinä elinkeinoelämän etu menee ohi lain ja oikeuden kaikilla mahdollisilla tavoilla, ja yritykset vaatia oikeutta karahtavat kiville lähes toistuvasti. Kirja paljastaa myös vakavia puutteita kunnan tilintarkastuksessa. Kittilä selvisi tilintarkastuksestaan puhtain paperein joka vuosi siitä huolimatta, että tilintarkastuksessa pitäisi lain mukaan olla kyse myös hallinnon ja päätöksenteon asianmukaisuuden tarkastuksesta. Mitä merkitystä on tilintarkastuksella, joka painaa suoranaiset väärinkäytökset villaisella?

Kittilän tilanne ei ole ohi. Lapin käräjäoikeus antoi tuomionsa kesällä 2019, vapauttaen kaikki kuntapäättäjät virkarikossyytteistä. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa kuluvan vuoden syksyllä. 

Hämmästyttävää Kittilän tapauksessa on ollut suoranainen vaino, jonka kohteeksi ovat joutuneet niin tapauksesta kirjoittaneet journalistit kuin oikeuden puolesta taistelleet kittiläläiset. Kaikki mafiaelokuvista tunnetut keinot seksuaalisella väkivallalla uhkailusta kyberhyökkäyksiin ovat olleet käytössä.

Suomi tunnetaan kansainvälisesti matalan korruption maana. Kuitenkin niin kansalaiskyselyt kuin akateemiset tutkimukset ovat paljastaneet, että meillä on hyväveliverkostoja, läpinäkyvyysongelmia julkisissa hankinnoissa ja kaksoisrooleja mm. kuntapolitiikassa. Ilmiötä voi kutsua rakenteelliseksi korruptioksi. Tämäntyyppinen korruptio taipuu huonosti kansainvälisiin mittauksiin, sillä niissä kysytään usein katukorruptiosta eli lahjonnasta. Myös korruptiorikoksista tulee Suomessa vähän tuomioita – lähinnä siksi, että esimerkiksi talousrikoksia Suomessa ei edes tutkita korruptionäkökulmasta. 

Olen hämmästynyt siitä, miten vähän julkista keskustelua ”Kittilän laki”  on ilmestymisensä jälkeen herättänyt. Koronakriisi on vienyt paljon julkista tilaa, mutta jos hyväksymme mukisematta sen, että kuntatasolla ei tarvitse noudattaa lakia, olemme luopumassa demokratian peruspilareista. Kunnat vastaavat kansalaisten arkisista tarpeista. Pandemian jälkeisinä vuosina edessä on julkisen talouden säästökuureja ja monenlaisia toimenpiteitä, jotka pahimmillaan luovat epävarmuutta ja eripuraa. Jos samaan aikaan hyväksymme demokratian peruspilareiden rapautumisen, käsillä on suuri ongelma. 

Suomi on edelleen avoin yhteiskunta ja toimiva demokratia. Hyväkään järjestelmä ei pysy sellaisena ilman, että vaalimme sen instituutioita. Suomi on myös korkean luottamuksen yhteiskunta. Kittilässä tuota luottamusta on pidetty pilkkanaan ajatellen, että kunnassa voi tehdä mitä tahansa ilman seuraamuksia. 

Toivon, että Kittilä jää historiaan ainoastaan kuriositeettina ja varoittavana esimerkkinä. Ja toivon, että jokainen suomalainen ymmärtää, että Kittilän asia on meidän kaikkien. 

Salla Nazarenko

Kirjoittaja on tietokirjailija ja toimittaja ja Transparency International Suomen puheenjohtaja.