Eduskunnan talousvaliokunnalle
Valtiovarainministeriö on pyytänyt Transparency International Suomi ry:ltä (TI Suomi ry) kirjallista lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. TI Suomi ry kiittää annetusta mahdollisuudesta ja viittaa alla olevan lisäksi asiasta aiemmin antamiinsa lausuntoihin.
Esityksen keskeinen sisältö
Hallitus esittää (HE 28/2016) uutta lakia arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta. Esitykseen liittyy myös muutoksia lukuisiin muihin lakeihin, esimerkiksi osakeyhtiölakiin, osuuskuntalakiin ja lakiin Finanssivalvonnasta.
Lakiesityksen mukaan suomalaisten sijoittajien olisi jatkossakin rekisteröitävä arvoosuustilit omiin nimiinsä, mikäli suomalaisyhtiön osakkeet on laskettu liikkeeseen suomalaisessa arvo-osuusjärjestelmässä. Siten omistusten hallintarekisteröinti tilinhaltijan nimiin pysyisi edelleen laittomana suomalaisille Suomessa.
Esitys sallisi kuitenkin arvopaperien liikkeellelaskijalle oikeuden valita käyttämänsä arvopaperikeskus Euroopan unionin alueella toimivista arvopaperikeskuksista. Mikäli arvopaperi lasketaan liikkeelle ulkomaisessa arvopaperikeskuksessa, suomalaiset sijoittavat voisivat nykytilanteesta poiketen hallintarekisteröidä omistuksensa tilinhaltijan nimiin. Lakiesitys mahdollistaisi siten omistamisen moniportaisesti hallitun arvo-osuustilin kautta, nykyisin pakollisesta suorasta omistuksesta poiketen.
Tällaisen mahdollisuuden sisällyttämistä lainsäädäntöön TI Suomi ry ei voi hyväksyä. Jos Suomi sallisi hallintarekisteröinnin ulkomaalaisissa arvopaperikeskuksissa, arvopaperikeskusasetuksen 38(5) artiklan mahdollistama rekisteröinti suoraan edunsaajaomistajan (beneficial owner) nimiin menettäisi merkityksensä. Ja se taas olisi ristiriidassa sekä kansallisesti asetetun että kansainvälisesti, mm. OECD:n ja EU:n itsensä asettamien julkisuustavoitteiden kanssa.
Esityksen valmistelutavasta
Viime syksynä hylätyn, myös suomalaisten omistusten hallintarekisteröintiä koskevan lakialoitteen lausunnoista valtaosa oli joko kriittisiä tai yksiselitteisen kielteisiä. Hallintarekisteröintiä tukivat lähinnä Finanssialan keskusliitto ja eräät muut toimialajärjestöt, aivan kuten kahdella edellisellä lausuntokierroksella vuonna 2014 ja sitä edellisellä lausuntokierroksella vuonna 2011. Vaikutelmaksi tästä kaikesta on jäänyt se, että valmistelu on tapahtunut hyvässä yhteisymmärryksessä Finanssialan keskusliiton kanssa, muiden lausujien näkökohdat sivuuttaen.
TI Suomen mielestä tämä oikeuttaa asettamaan kysymyksen valmistelun riippumattomuudesta. Onko valmistelu edustanut yleistä intressiä, kuten hyvä ja riippumaton valmistelutapa edellyttää, vai onko valmistelu korruptoitunut yhden etujärjestön intressien lobbaamiseksi? TI Suomen havainnot valmistelusta ja siihen tiimoilla käydystä keskustelusta, tukee jälkimmäistä, yhden toimialajärjestön ohjauksessa tapahtunutta valmistelua. Korruptiokirjallisuudessa tämä menettelyn tunnetaan ns. pyöröoviongelmana, yhtenä yleisimmistä poliittisen korruption muodoista, josta on runsaasti toki merkkejä myös monien muiden maiden osalta. Siksi TI Suomi esitti jo edellisen lausuntokierroksen yhteydessä valmistelun riippumattomuus selvittämistä. Nyt TI Suomi uusii pyyntönsä.
Omistamisen julkisuus
TI Suomen mielestä omistaminen on valtaa ja siksi omistamisen julkisuus on nykyaikaisen, modernin tietotekniikan käyttöön perustuvan demokraattisen vallankäytön edellytys. Ei siis riitä, että omistaminen on viranomaisjulkista, so. julkista esimerkiksi veroviranomaisille, vaan että yritysten – muidenkin kuin tässä puheena olevien pörssiyritysten – omistajat ovat todennettavissa kenen tahansa toimesta, ja myös historiatietojen osalta.
Siksi TI Suomi ei pidä merkityksellisenä sitä hallituksen esityksen perustelua, että kun EU:ssa, ja eräin osin laajemminkin, siirrytään automaattiseen verotietojen vaihtoon, myös hallintarekisteröidyistä omistuksista saadaan nykyistä huomattavasti parempaa tietoa. Kuten Panama-paperien paljastukset selvästi osoittavat, viranomaisten keinot peitellyn ja ketjutetun omistamisen selvittämiseksi ovat ja pysyvät rajallisina niin kauan kuin tilejä voidaan nimetä tilinhaltijan nimiin, sen sijaan että ne nimettäisiin nyt myös G20-maiden esittämällä tavalla todellisen edunsaajaomistajan nimiin.1
Maailmalla suuri käänne yleisöjulkisuuden suuntaan on tapahtunut hitaasti mutta varmasti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Suomessa vastaavaa käännettä ei ole vielä valitettavasti tapahtunut. Se on surullista, sillä suoran omistamisen järjestelmänsä pohjalta Suomi voisi halutessaan ottaa merkittävän rooli omistamisen julkisuutta koskevassa keskustelussa, aivan kuten Norjakin on ottanut.
TI Suomi esittää, että hallituksen esitys palautetaan valmisteluun.
Transparency International Suomi ry
Lisätietoja:
Tommi Niinimäki, tommi.niinimaki@transparency.fi, 040 5259159
Erkki Laukkanen, erkki.laukkanen@transparency.fi, 040 5321777
