Mitä teemme

Mitä on korruptio ja miksi sitä kannattaa vastustaa?

Korruptio on toimivallan väärinkäyttöä yksityisen tai ryhmän oikeudettoman edun saavuttamiseksi. Korruptioon, esimerkiksi lahjusten antamiseen tai niiden vastaanottamiseen, voivat syyllistyä eri rooleissa niin yksityishenkilöt, virkamiehet kuin poliitikot ja talouselämän palveluksessa toimivat. Korruption välineenä voidaan käyttää esimerkiksi rahaa, rahanarvoisia etuja tai nimityksiä.

Korruption avulla etujen hankkiminen on kansalaisten yhdenvertaisuuden vastaista, epäeettisiä ja usein luonteeltaan rikokseksi katsottavaa. Perinteisesti korruptio liitetään virkamiehen aseman väärinkäyttöön, mutta kyse on laajasta koko yhteiskunnan kattavasta ilmiöstä. Talouselämän kannalta korruptio vääristää markkinoita ja kilpailua, mistä aiheutuu rehellisesti toimiville yrityksille tappioita ja viime kädessä kustannuksia koko yhteiskunnalle.

On siis hyviä syitä pyrkiä vastustamaan korruptiota eri muodoissaan, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu ja yhteiskunta toimii sovitulla ja ennakoitavalla tavalla. Tämä edellyttää, että hallinto kaikilla tasoilla mukaan lukien poliittinen järjestelmämme sekä talouselämä toimivat lainmukaisesti, riittävän avoimesti ja eettisesti kestävällä tavalla.

Korruptio Suomessa

Euroopan komission julkaisemassa korruptiota koskevassa eurobarometrikyselyssä vuodelta 2013 Suomi sijoittuu EU:n vähiten korruptoituneisiin maihin. Eurobarometrin mukaan 29 % suomalaisista uskoo, että korruptiota esiintyy Suomessa laajasti (EU:n keskiarvo 76 %) ja 9 % suomalaisista vastaajista oli sitä mieltä, että korruptio vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä (EU:n keskiarvo 26 %).Suomalaisista vastaajista 51 % uskoo, että lahjusten antaminen ja ottaminen sekä vallan väärinkäyttö henkilökohtaista hyötyä tavoitellen on poliitikkojen keskuudessa kansallisella, paikallisella ja alueellisella tasolla yleistä (EU:n keskiarvo 56 %).
Viimeisten 12 kuukauden aikana alle yhdeltä prosentilta vuoden 2013 eurobarometriin vastanneista oli pyydetty tai odotettu lahjusta (EU:n keskiarvo 4 %). Vastaajista 9 % ilmoitti tuntevansa henkilökohtaisesti jonkun, joka ottaa tai on ottanut lahjuksia (EU:n keskiarvo 12 %).Keskusrikospoliisin korruptioraportissa todetaan, että Suomessa korruptiorikosepäilyjä tulee poliisin tietoon edelleen hyvin vähän. Ilmitulleiden korruptiorikosepäilyjen vähäisen määrän vuoksi on vaikea vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä korruptioilmiön laajuudesta. Korruptiorikollisuus on talousrikollisuuden tavoin suuresti piilorikollisuutta, minkä seurauksena suomalaisilla saattaa olla liian positiivinen kuva ilmiöstä, sen laajuudesta ja vakavuudesta Suomessa. Poliisin tietoon tulleiden rikosepäilyjen perusteella, joihin voidaan olettaa liittyvän korruptiota, voidaan kuitenkin todeta, että Suomessa kansalaisten ja viranomaisten välisessä päivittäisessä asioinnissa ei korruptiota juuri esiinny. Viranomaisten toimintaan liittyvä korruptio ei siten näyttäydy ainakaan kansainvälisesti vertailtuna vakavana ongelma yhteiskunnassamme.LISÄTIETOA:
EU:n korruptiontorjuntakertomuksen Suomea koskeva liite
Korruptiota koskeva eurobarometrikysely 397
Keskusrikospoliisi: Korruptiotilannekuva 2011.

Harmaa talous

Euroopan komission julkaisemassa kyselytutkimuksessa joka neljäs suomalainen vastaaja piti korruptiota vakavana ongelmana. Luku oli Euroopan toiseksi pienin. Vastaajista 33 prosenttia uskoi, että korruptiota esiintyy kuntatasolla ja 36 prosenttia uskoi korruptiota löytyvän valtion tasolta (Special Eurobarometer 397, 2014).Alan kirjallisuudessa nämä epäilyt on usein kytketty julkisiin hankintoihin, ja niissä ilmeneviin ongelmiin, kuten mittavaan jälkilaskutukseen. Toki muitakin rakenteellisen korruption piirteitä Suomesta löytyy, mutta niiden tutkimisessa ei olla päästy vielä alustavaa kartoitusta pidemmälle. Tähän päädyimme Suomen ensimmäisessä kattavassa integriteettitutkimuksessa (Kansallinen integriteettijärjestelmä, Suomi, perusraportti, 2012).Suorana lahjontana ilmenevää katukorruptiota Suomessa esiintyy todella vähän, mahdollisesti vähemmän kuin yhdessäkään toisessa maassa. Lähes vuosittain julkaistun Global Corruption Barometer -mittauksen mukaan vain noin prosenttia suomalaisista kokee, että heiltä oli pyydetty lahjuksia Suomessa. Tämä prosenttiosuus ei ole ajan saatossa muuttunut.

Suomen lainsäädännössä lahjonta on kriminalisoitu, mutta sanaa korruptio ei rikoslainsäädännöstä löydy.

Hyvä veli-verkostot

Hyvä veli-verkosto on yksi suurimmista rakenteellisen korruption ongelmista Suomessa. Kansalaisten keskuudessa Hyvä veli -verkosto koetaan eliitin tavaksi hoitaa asioita. Se ilmenee erilaisten etuuksien vastavuoroisena jakamisena ja sukulaisten suosimisena.Hyvä veli -verkoston piirteinä on tiedon salaaminen ja sen julkisuuteen pääsyn estäminen. Verkostot ovat suljettuja ja etua jaetaan vain omille jäsenille. Usein kysymys on yksinkertaisesti kiitollisuuden velasta ja siihen liittyvistä vastapalveluista.Hyvä veli-verkostojen tekemissä päätöksissä noudatetaan yleensä lakia, mutta päätöksiä ei yleensä tehdä asiaperustein. Hyvä veli-verkosto voi tuottaa myös pahan veljen, joka aktiivisesti eristää joukosta sen toimintatavat kyseenalaistavat henkilöt

Vuonna 2008 tehdyn kansalaiskyselyn (Kuullaanko meitä?) mukaan 60 % suomalaisista uskoo hyvä veli-verkoston olevan Suomessa yleisin korruption muoto. Tulosten mukaan 45% vastaajista koki, että talouselämässä esiintyy liiaksi sidonnaisuutta.

Ilmiantaminen

Korruptio on piilorikollisuutta, jonka esiin kaivaminen edellyttää sitä, että ihmiset uskaltavat ja kykenevät ilmoittamaan epäilyistään tavalla, joka ei vaaranna heidän turvallisuuttaan tai asemaansa työyhteisössä. Tätä tarkoittaen puhutaan ilmiantajien (whistleblowers) suojelusta. Yleisin käsityksen mukaan se on yksi tehokkaimpia keinoja korruption ja muun piilorikollisuuden näkyväksi tekemisessä.Suomi on ratifioinut YK:n korruptionvastaisen yleissopimuksen (UNCAC) 20.1.2006. Sen 33 artikla edellyttää ilmiantajien suojelua tukevaa lainsäädäntöä. Kuluneiden lähes 8 vuoden aikana toimeen ei kuitenkaan ole tartuttu, monista kehotuksista huolimatta. Suomessa ei ole myöskään olemassa yleistä, viranomaisten tukemaa vihjekanavajärjestelmää, jonka kautta epäilyksiä ja tietoja väärinkäytöksistä ja korruptiosta voisi tuoda viranomaisten tietoon.Transparency Interationalin tekemässä tutkimuksessa, joka vertaili ilmiantajien suojelua koskevaa lainsäädäntöä EU-maissa, Suomi sijoittui maaryhmään, joiden lainsäädäntö sisältää joko vähän tai ei lainkaan suojelua tukevia säädöksiä. Tähän nollaryhmään kuuluu kuusi muuta maata: Bulgaria, Kreikka, Liettua, Portugali, Slovakia ja Espanja. Näihin Suomi ei ole perinteisesti halunnut itseään verrattavan, ei ainakaan korruption torjunnassa.

Se, mitä Suomesta julkisena palveluna jo nyt löytyy, on poliisin Nettivinkki-sivusto, jossa kansalaiset voivat jättää ilmiannon internetissä havaitsemastaan epäilyttävästä aineistosta. Yksityisellä sektorilla, missä yritykset ja tilintarkastusyhteisöt ovat vapaaehtoisesi ottaneet käyttöön omia, omaan toimintaympäristöönsä sopivia ilmoitusmenettelyjä, on päästy hieman pitemmälle.

Mutta ilman julkista, laeista johdettua toimintakulttuuria, ilmiantajien suojelusta ei koskaan voi tulla julkista hyvettä, eikä ilmiantajien suojelu voi myöskään laajentua ja vakiintua YK:n korruptionvastaisen sopimuksen edellyttämällä tavalla.

Kansainväliset sopimukset

Suomi on allekirjoittanut ja ratifioinut kaikki merkittävimmät korruption vastaiset kansainväliset sopimukset. Tärkein niistä on UNCAC, United Nations’ Convention Against Corruption. Se on Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) yleissopimus, joka on korruption vastaisen toiminnan perustuslaki maailmassa. YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen myötä yritysten välisestä lahjonnasta tehtiin Suomessa rankaistavaa. Sopimus kattaa laaja-alaisesti eri korruption osa-alueet.Suomi on allekirjoittanut myös Euroopan neuvoston korruption vastaiset sopimukset. Sopimusten täytäntöönpanoa eri maissa seurataan Euroopan neuvoston korruptionvastainen yhteistyöelimen (GRECO) johdolla. GRECO:n viimeiset suositukset Suomelle koskivat poliittisen toiminnan rahoitusta ja korruption eri muotojen kriminalisointia.Myös kehittyneiden talouksien yhteistyöjärjestöllä (OECD) on huomattava rooli korruption vastaisessa toiminnassa. OECD:n lahjonnan vastaisen sopimuksen myötä Suomessa on tehty rangaistavaksi ulkomaisten virkamiesten lahjonta. OECD:n viimeiset suositukset Suomelle koskivat muun muassa tietolähteen suojaa, oikeushenkilön rangaistusvastuuta kirjanpito- ja tilintarkastusrikoksista sekä lahjontarikosten vanhentumisaikaa.

Korruptio kunnissa

TI Suomen vuonna 2012 julkaiseman korruptiokartoituksen (NIS-tutkimus) mukaan läpinäkyvyys julkisissa hankinnoissa kunnissa ja kuntayhtymissä on kaukana siitä, mitä sen pitäisi olla. Kartoituksen mukaan luottamushenkilöiden ja virkamiesten kaksoisroolit kunnan organisaatiossa ja liikkeiden edustajistoissa tekevät tilaa myös korruptiolle.Kaksoisroolit antavat etulyöntiaseman mm. kaavoitus ja kauppapaikkojen jakamisessa. NIS-tutkimuksessa käytetty ulkopuolinen asiantuntija arvioi suomalaisen kaavoituslupamenettelyn olevan yksi korruptioalttein alue kunnallisen hallinnon ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.Lehtikirjoittelussa ongelmallisena on pidetty myös osuuskauppojen henkilökunta-alennuksia hallituksessa istuville luottamushenkilöille ja virkamiehille. Lehtitietojen mukaan alennusta on annettu myös luottamushenkilöiden perheenjäsenille.

Lahjonta

Lahjonta on useimmissa maissa rikos, niin myös Suomessa, jossa lahjontaa kuitenkin esiintyy todella vähän. Lahjan ja lahjuksen välinen raja vaihtelee eri kulttuureissa. Joissain maissa pienet lahjat kuuluvat liikesuhteisiin, toisissa eivät.Tietyt ohjeet pätevät aina. Lahjasta voi kertoa avoimesti, lahjuksesta ei. Lahja ei vaadi vastapalveluksia, eikä aseta velvoitteita. Lahjuksen antajan tarkoituksena taas on saada jotain vastineeksi. Vaikka lahja tuntuisi kohtuulliselta, on myös harkittava sitä, miltä se näyttää ulkopuolisten silmissä. Epäilys lahjonnasta voi olla jopa vahingollisempaa kuin langettava tuomio.
<h3>Lahjonta elinkeinotoiminnassa</h3>
Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin julkaisemassa kyselytutkimuksessa kolme prosenttia vastanneista yrityksistä kertoi kohdanneensa lahjontaa yritysten välisessä yhteistyössä. Rakennusalan yrityksistä lahjontaa oli kohdannut kahdeksan prosenttia ja teollisuusalan yrityksistä viisi prosenttia.

Euroopan komission julkaisemassa vuonna 2013 yritykselle suunnatun korruptiota koskevan eurobarometrikyselyn mukaan 44 % vastanneista suomalaisjohtajista uskoo, että suosinta ja korruptio haittaavat yritysten kilpailua Suomessa (EU:n keskiarvo 73 %). Oman yrityksensä liiketoiminnassa korruptiota pitää ongelmana 17 % suomalaisjohtajista (EU:n keskiarvo 43 %).
<h3>Viranomaisten lahjonta</h3>
Euroopan komission julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset pitivät julkisista hankinnoista sekä rakennusluvista vastaavia viranomaisia korruptoituneimpina. Vähiten korruptoituneimpina viranomaisina suomalaiset pitivät terveydenhuollon ja koulutuksen parissa työskenteleviä.

Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin julkaisemassa kyselytutkimuksessa yksi prosentti kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi kohdanneensa lahjontaa viranomaisyhteyksissä.
<h3>Poliittiset lahjoitukset</h3>
Puolueiden, kansanedustajien, kunnanvaltuutettujen ja Suomen europarlamentaarikoiden ilmoitukset vaalirahoituksesta löytyvät Valtiontalouden tarkastusviraston ylläpitämältä sivustolta vaalirahoitus.fi

Yksi tukija saa lahjoittaa ehdokkaalle enintään 3 000 euroa kunnallisvaaleissa, 6 000 euroa eduskuntavaaleissa ja 10 000 euroa europarlamenttivaaleissa. Kunnallisvaaleissa on ilmoitettava kaikki yli 800 euron lahjoitukset, muissa vaaleissa kaikki yli 1500 euron lahjoitukset.

Puolueiden, kansanedustajien, kunnanvaltuutettujen ja Suomen europarlamentaarikoiden ilmoitukset vaalirahoituksesta löytyvät Valtiontalouden tarkastusviraston ylläpitämältä sivustolta vaalirahoitus.fi

Yksi tukija saa lahjoittaa ehdokkaalle enintään:
•3 000 euroa kunnallisvaaleissa
•6 000 euroa eduskuntavaaleissa
•10 000 euroa europarlamenttivaaleissa.

Lahjoittajan nimi on mainittava, jos tuki on:
•kunnallis- tai eduskuntavaaleissa vähintään 800 euroa
•europarlamentti- tai presidentinvaalissa vähintään 1 500 euroa.

Kansanedustajan lahjonta on ollut rikos vuodesta 2011 alkaen. Rikollista on luvata, tarjota tai antaa kansanedustajalle toiselle muu kuin tavanomaiseksi vieraanvaraisuudeksi katsottavan lahja tai muu oikeudeton etu, jotta kansanedustaja toimisi tai jättäisi toimimatta edun vuoksi edustajantoimessaan tietyllä tavalla. Sama koskee myös lahjan tai muun oikeudettoman edun antamisesta palkkiona edellä kuvatusta toiminnasta. Rangaistavuuden lisäedellytys on, että teko on omiaan selvästi horjuttamaan luottamusta edustajantoimen hoitamisen riippumattomuuteen.

Vastaavasti kansanedustaja syyllistyy lahjuksen vastaanottamiseen, jos hän itselleen tai toiselle pyytää lahjan tai muun oikeudettoman edun taikka tekee muutoin aloitteen sellaisen edun saamiseksi toimiakseen tai jättääkseen toimimatta edun vuoksi edustajantoimessaan tietyllä tavalla. Lahjuksen vastaanottamisena pidetään myös muun kuin tavanomaiseksi vieraanvaraisuudeksi katsottavan lahjan tai muun oikeudettoman edun vastaanottamista tai hyväksymistä taikka sellaista koskevan lupauksen tai tarjouksen hyväksymistä. Rangaistavuuden lisäedellytys on, että teko on omiaan selvästi horjuttamaan luottamusta edustajantoimen hoitamisen riippumattomuuteen.

Lahjuksen antamisena tai ottamisena ei pidetä ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain mukaista vaalirahoitusta, ellei sen tarkoituksena ole lahjuksia koskevien säännösten kiertäminen.

Lahjuksen antamisesta kansanedustajalle voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Jos teko luokitellaan törkeäksi, tuomio voi olla enintään neljä vuotta vankeutta. Lahjuksen ottanutta kansanedustajaa voi odottaa vastaavat rangaistukset.

LISÄTIETOA:
Tarasti, Lauri: Vaaliehdokkaiden ja puolueiden rahoitusopas. Helsinki: Edita, 2010.
Rikoslain 16 luvun 14a ja 14 §:t ja 40 luvun 4 ja 4a §:t

Lobbaaminen

Lobbauksella tarkoitetaan eturyhmien pyrkimyksiä vaikuttaa epävirallisesti päättäjiin ja poliitikkoihin. Lobbaaja kommunikoi asian kannalta olennaisten ryhmien, kuten poliittisten päättäjien, virkamiesten, median tai kilpailevien näkemysten edustajien kanssa ja pyrkii vakuuttamaan nämä asian tärkeydestä. Lobbarit voivat edustaa esimerkiksi yrityksiä, konsulttifirmoja, etujärjestöjä tai kansalaisryhmiä. Suomessa lobbaaminen on korostunut erilaisten etujärjestön työssä, mutta yhä enemmän lobbauspalveluja ostetaan erilaisilta viestintäyhtiöiltä.Lobbaaminen ei ole lähtökohtaisesti hyvä tai huono asia. Esimerkiksi EU-komission mukaan ”lobbaaminen on toimivan demokratian olennainen piirre”. Politiikkaan vaikuttamaan pyrkivien intressiryhmien tulisi komission mukaan kuitenkin noudattaa tiettyjä sääntöjä ja kertoa kansalaisille, millä tavoin lobbaajat pyrkivät vaikuttamaan toimielinten työhön, keitä he edustavat, millaiset tavoitteet heillä on ja kuinka heidän toimintaansa rahoitetaan.Kuinka tämä kaikki tehdään läpinäkyväksi siten, että yksityisen ja julkisen raja ei esimerkiksi lainsäädännön valmistelussa hämärry on aidosti vaikea asia. EU on vuonan 2013 ottanut käyttöön lobbareiden rekisteröinnin. Kuinka se vaikuttaa noin 3000 EU:n piirissä toimivan lobbausyksikön ja 15 – 30 tuhannen osa- tai kokoaikaisen lobbarin toimintaan, jää nähtäväksi.

Suomessa lobbaamisen sääntelystä on toistaiseksi puhuttu hyvin vähän. Mutta lobbaaamiseen läheisesti liittyvistä karenssiajoista julkiselta yksityiselle – tai päinvastoin – siirryttäessä, valmistui vuoden 2014 alussa toimikuntamietintö. Siinä ehdotetaan 6-12 kuukauden karenssiaikoja valtion avaintehtävissä toimiville noin 200 virkamiehelle. Mietintö ei ota kantaa siihen, kuinka alemman tason virkamiesten, kuten kaivosyhtiöiden palveluksessa virkavapaiden aikana työskentelevien aluehallintoviranomaisten riippumattomuutta arvioidaan.

Luottamusaseman väärinkäyttö

Luottamusaseman väärinkäytöstä voidaan Suomen rikoslain mukaan langettaa joko sakkoja tai maksimissaan kaksi vuotta vankeutta. Törkeää tekomuotoa Suomen laki ei tunne. (Korruptiotilannekuva 2009, s.19)Luottamusaseman väärinkäytöstä epäillyt ovat yleensä vastuuasemassa olevia henkilöitä, jotka käyttävät asemaansa hyväksi saadakseen taloudellista etua. Aktiiviseen hyödyntavoitteluun liittyy usein myös muita rikoksia, kuten kavalluksia ja petoksia.Luottamusaseman väärinkäyttöä koskevat epäilyt ovat 2000-luvulla lisääntyneet. Vuonna 2010 luottamusaseman väärinkäytöstä tehtyjä rikosilmoituksia kirjattiin 54 kappaletta. Tyypillisen tekotapa oli toimivallan ylitys.

Media

Tiedotusvälineitä ja toimittajia on usein kutsuttu neljänneksi valtiomahdiksi. Maiden välillä on suuria eroja siinä, miten riippumattomasti media voi tiedotus- ja viestintätyönsä hoitaa, ja miten se lunastaa paikkansa suhteessa muihin valtiomahteihin, kuten puoluelaitokseen ja elinkeinoelämään. Media voi niin halutessaan myötävaikuttaa sekä korruptiotapausten esilletuloon että siihen tapaan, jolla korruptiosta keskustellaan.Suomalainen media on yleensä ollut aina riippumattomuusmittausten kärjessä. Tämä tulos on myös linjassa sen kanssa, mitä Tranparency Internationalin tekemissä kansalaiskyselyissä on ilmennyt. Kun vuonna 2010 kysyttiin, mikä taho on uskottaviin korruption vastainen toimija Suomessa, kärkeen nousi media. Kun Suomessa on puhuttu mahdollisista korruptiotapauksia ovat tapaukset tuotu keskustelun piiriin nimenomaan media, eikä poliisi tai syyttäjälaitos.Mutta aivan ongelmaton tämäkään asia ei ole. Tutkivaa journalismia Suomessa pystyy riittävällä tarkkuudella tekemään vain muutama media. Eikä näköpiirissä ole, että tähän asiaan olisi lähivuosina tulossa muutosta. Vuonna 2013 joka kolmas suomalainen piti suomalaista mediaa joko melko tai erittäin korruptoituneena. Tämä luku on viime vuosien aikana myös kasvanut.

Jotta suomalainen media voisi säilyttää asemansa suomalaisessa korruptionvastaisessa toiminnassa, sen olisi kyettävä normatiivisen, alan toimintanormeja kehittämään yhteistyöhön. Suomessa tällaista työtä ovat tehneet mm. tutkivat journalistit ja heidän yhdistyksensä.

Korruptio urheilussa

Urheilukorruptiolla on monia ilmenemismuotoja, kuten doping, urheilutulosten manipulointi ja muut urheilueettiset kysymykset, kuten katsomoväkivalta. Viime vuosina keskustelussa on korostutut ottelutulosten manipulointi, josta on tullut varsin laaja-alaista ja hyvin organisoitua toimintaa. Veikkaustoiminnassa voi myös pestä rahaa. Suomessakin on annettu tuomiota jalkapallo-otteluiden tulosten järjestämisestä.Eräiden arvioiden mukaan jo noin viidennes ottelutulosten vedonlyöntitoiminnasta olisi rikollisjärjestöjen organisoimaa toimintaa. Urheilukorruption kasvu perustuu urheilutoiminnan luonteeseen. Vain muutama – usein jopa yksi urheilija – voi olennaisesti vaikuttaa ottelun tulokseen tavalla, jota on vaikea valvoa. Samaa pätee otteluiden järjestämiseen: niistä päätetään yleensä varsin pienessä piirissä ja julkisuuden tuolla puolen.Nämä urheilukorruption erityispiirteet tekevät sen torjuntatyöstä todella hankalan. Transparency International on omassa työssään suosinut koulutusta ja verkostoitumista. Tässä työssä urheilualan omilla järjestöillä on huomattavan suuri rooli. Jos ne kykenevät sitouttamaan omat seuransa läpinäkyvyyteen ja valvontaan, tulokset ovat yleensä parempia kuin pelkkään viranomaisvalvontaan perustuvassa torjuntatyössä.

Vuoden 2014 alussa selvitysmies Lauri Tarasti julkaisi selvityksensä urheilun eettisten kysymysten hallinnoinnista Suomessa. Selvitysmies ehdottaa perustettavaksi urheilun yleiseettisen toimikunnan, jonka tehtävänä olisi mm. toimia vedonlyöntivilpin, sopupelien ja muun urheilukilpailujen manipuloinnin estämistä käsittelevänä yhteistyö- ja koordinaatioelimenä urheilujärjestöjen, julkisen vallan ja vedonlyöntiyhtiöiden kesken.

Korruptio ja yritykset

Kansainvälistyminen altistaa suomalaisia yrityksiä sekä yksityishenkilöitä erilaisiin korruptoiviin tilanteisiin. On esimerkiksi todettu, että ellei yritys suostu antamaan lahjuksia ulkomailla viranomaisille saatetaan heidän toimintaansa hidastella tai jopa estää kokonaan.Myös suomalaiset yritykset palkkaavat ulkomailta työntekijöitä, jotka eivät tunne suomalaista lainsäädäntöä ja voivat siten tulla hyväksikäytetyiksi. On esimerkiksi huomattu, että ulkomailta välitettyjen kausi- tai vuokratyöläisten välityskuluihin sisältyy voitelurahaa.Keskuskauppakamarin tekemän selvityksen mukaan yritysten korruption vastaista toimintaa vaikeuttaa tiedon saannin puute. Kauppakamarin kyselyn mukaan yrityksistä kaksi kolmasosaa ei saa tietoa poliisilta rikoksista ja rikosilmiöistä. Erityisesti pienten yritysten tiedonsaanti on heikkoa.

Yritykset voivat lahjoittaa rahaa poliittisille puolueille. Lahjoitukset voivat mennä puolueen kassaan tai vaalikampanjaan.
<h3>Yritykset ja poliittiset lahjoitukset</h3>
Jos yrityksesi päättää tehdä poliittisia lahjoituksia, varmista, että lahjoitus tehdään avoimesti ja että lahjoituksesta jää kirjallinen todiste. Lahjoituksista on hyvä kertoa tilinpäätöksessä ja vuosikertomuksessa. Jos yrityksesi on päättänyt olla tukematta poliittista toimintaa, kannattaa sekin mainita.

Ota huomioon, että yrityksesi työntekijöiden kampanjointi työajalla voidaan laskea poliittisen toiminnan tueksi.

Transparency Internationalin suositusten mukaan ei ole suositeltavaa tehdä poliittisia lahjoituksia yksittäisille henkilöille.
<h3>Yritykset ja Lahjoitukset</h3>
Lahjukset voidaan naamioida jopa lahjoituksiksi hyväntekeväisyyteen. Jos yrityksesi haluaa lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen, tarkista seuraavat asiat.

Valitsemasi järjestön tulisi olla rekisteröinyt kotimaassaan. Tarkista, kenelle rahat menevät ja mihin tarkoituksen.

Ole varovainen sen suhteen, keitä järjestön edustajat ovat. Kesken tarjouskilpailun kannattaa välttää järjestöjä, joilla on siteitä tarjouskilpailun järjestäjiin. Jos Sinua pyydetään tekemään lahjoitus johonkin tiettyyn hyväntekeväisyysjärjestöön osana liiketoimintasopimusta, hälytyskellojen pitäisi alkaa soida.

Rahat tulisi aina maksaa jollekin järjestölle, ei yksittäisille henkilöille. Lahjoitukset kannattaa hyväksyttää siten, ettei lahjoituksista päätä kukaan yksin.
<h3>Yritykset ja sponsorointi</h3>
Paikallisen urheiluseuran sponsorointi voi olla hyvä tapa markkinoida tuotteitasi ja tehdä yritystäsi tunnetuksi lähiseudulla. Myös yksittäisen urheilijan sponsorointi voi tulla kysymykseen ja tällöin sponsorirahaa voidaan maksaa suoraan urheilijalle.

Parasta on sopia paperilla yrityksesi sponsoroima summa ja se, mitä saat vastineeksi, kuten yrityksesi logon näkyville seuran kotiotteluissa tai urheilijan vaatetuksessa tietyissä tapahtumissa.

Sponsoroinnista laadittava yksinkertainenkin kirjallinen sopimus pitää järjestelyn läpinäkyvänä, eikä turhia epäilyksiä pääse syntymään.

Korruptio kehitysyhteistyössä

Kehitysavun tarkoituksena on vähentää köyhyyttä ja auttaa maita kehittymään. Vuonna 2008 johtavat kehitysavun antajamaat käyttivät kehitysapuun yhteensä 93 miljardia euroa OECD:n kehitysapukomitean mukaan. Suuri osa näistä palaa kuitenkin takaisin kehittyviin maihin ns. laittomien rahavirtojen myötä.Kehitysapu voi ruokkia korruptiota, mutta kehitysavulla voidaan myös tukea korruption vastaista toimintaa. Jotta korruptiolta voitaisiin välttyä, kehitysavun pitäisi olla mahdollisimman läpinäkyvää sekä antaja- että saajamaissa. Kansanedustajien, avun kohderyhmän ja muiden kansalaisten pitäisi saada helposti tietoa kehitysavun yksityiskohdista.Kansalaisyhteiskunnan tulisi osallistua arviomaan sitä, mitä kehitysavulla on saavutettu. Kansalaisille tulisi luoda mahdollisuudet valittaa, antaa palautetta ja seurata sitä, miten apu on mennyt perille. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston laatimassa Korruption vastaisen toiminnan käsikirjassa esitellään keinoja, joilla korruption vastainen toiminta voidaan vakiinnuttaa kehitysavun osaksi.

Transparency Internationalin julkaisu Poverty, Aid and Corruption kuvaa kehitysyhteistyön korruptioriskejä ja kertoo miten korruptiolta voidaan välttyä kehitysyhteistyössä.

Lahjonta ulkomailla

Lahjontaa on tarjota, vaatia tai vastaanottaa yksityistä etua (rahaa, palveluita, lahjoja, lahjoituksia yms.) tarkoituksena vilpillisesti vaikuttaa johonkin päätökseen tai tekoon. Esimerkiksi Guatemalassa kotitalouksille toteutetussa kyselytutkimuksessa noin joka seitsemäs vastaajista kertoi maksaneensa lahjuksen saadakseen vesijohtovettä talouteensa.Bangladeshissa vastaavassa tutkimuksessa lähes kaksi kolmesta vastaajasta kertoi maksaneensa lahjuksen poliisille tai muulle viranomaiselle. Lahjonnan arvioidaan vähentävän Bangladeshin kansantuotetta lähes neljällä prosentilla. Lahjonta on useimmissa maissa rikos.Katukorruptio on jokapäiväistä vallan väärinkäyttöä, kuten vähäisten summien vaatimista lahjukseksi. Tyypillinen katukorruption esiintymismuoto on viranomaisten lahjonta kehittyvissä maissa. Bangladeshissa toteutetun tutkimuksen mukaan 44 prosenttia vastaajista oli joutunut katukorruption uhriksi terveyskeskuksissa, ja 39 prosenttia kouluissa.

Korruption hinta

Maailmanpankin tekemän varovaisen arvion mukaan korruptioon katoaa vuosittain noin 1000 miljardia dollaria. Tarkkaa summaa ei kuitenkaan tiedetä sillä tekijät pyrkivät peittämään kaikin tavoin tekemisensä.Korruptio vaikutus ollaan huomattu myös investoinneissa. Joidenkin arvioiden mukaan investointi korruptoituneeseen maahan maksaa jopa 20 prosenttia enemmän kuin korruptoimattomaan. Tutkimusten mukaan jotkut maat ovat jopa nelinkertaistaneet kansantuotteensa saatuaan korruption kuriin.Korruptio vaikuttaa erityisesti köyhien elintasoon, sillä kunnollisesta sairaanhoidosta, koulutuksesta ja juomavedestä pitää maksaa lahjuksia. Valtiot joutuvat usein maksamaan hankinnoistaan enemmän. Samalla rahalla saadaan hankittua vähemmän lääkkeitä, tietokoneita ja kirjoja.

Korruption vuoksi valtiot eivät onnistu tarjoamaan vähäosaisille kunnollisia palveluja kuten terveydenhoitoa ja kouluja. Korruption vuoksi valtioiden tarjoamat palvelut ja rakentama infrastruktuuri ovat huonolaatuisempia kuin mitä ne voisivat olla.

Kouluissa ja terveyskeskuksissa pitää maksaa lahjuksia ja tarvikkeita puuttuu. Tiet ovat kelvottomassa kunnossa ja viemärit eivät vedä. Entinen Nigerian diktaattori Sani Abacha ja hänen sisäpiirinsä varastivat ja veivät ulkomaille arviolta 1,7 miljardia euroa. Maailmapankin arvion mukaan yli kaksi kolmesta nigerialaisesta elää alle eurolla päivässä

Pinnan alla kytevä korruptio ilmenee usein myös luonnonkatastrofeissa. Seteleillä hoidetun rakennusvalvonnan myötä maanjäristykset aiheuttavat suurempaa tuhoa. Katastrofiavusta huomattava osa päätyy vääriin taskuihin.

Järjestäytynyt rikollisuus hyötyy korruptiosta. Korruptoituneiden oikeuslaitosten vuoksi rikolliset pysyvät vapaalla jalalla.

Poliittinen korruptio ulkomailla

Poliittista korruptiota on se, että poliittiset päättäjät manipuloivat päätöksentekojärjestelmiä ja instituutioita turvatakseen valtansa, asemansa tai varansa. Tällainen korruptio on rakenteellista, koko poliittista päätöksentekojärjestelmää jäytävää korruptiotaVuonna 2000 Nicaraguan oppositiopuolueiden johtajat Daniel Ortega ja Arnoldo Aleman, sopivat epävirallisesti toteuttavansa perustuslaillisia muutoksia. Muutokset lisäsivät heidän otettaan valtion toimielimistä. Lisäksi he saivat perustuslaillisen syytesuojan loppuelämäkseen.Vaikka yllä oleva esimerkki tuleekin kehittyvästä maasta, olisi virhe kuvitella, että sitä ei esiintyisi myös kehittyneissä maissa. Kehittyneissä maissa esiintyvän rakenteellisen korruption esiin nostaminen on korruptionvastaisen toiminnan vaikeimpia tehtäviä.

Maissa, joissa poliittinen korruptio on vallalla, voidaan puhua myös laajamittaisesta korruptiosta. Laajamittaista korruptiota on se, jos poliittiset päättäjät tai korkean tason virkamiehet hyötyvät kansalaisten sijaan. Laajamittainen korruptio vaikeuttaa valtiota suoriutumasta keskeisistä tehtävistään.