Puolueiden vastaukset eduskuntavaalikyselyyn

Puolueiden vastaukset kokonaisuudessaan:

Sdp
Keskusta
Kokoomus
Rkp
Kristillisdemokraatit
Vihreät
Vasemmistoliitto
Perussuomalaiset
Skp
Senioripuolue
Itsenäisyyspuolue
Köyhien asialla
Piraattipuolue
Vapauspuolue

Ktp, Stp ja Muutos 2011 eivät vastanneet kyselyyn.

Puolueen nimi: SDP

Vastauksen laatija: Jacob Söderman

1. Pitäisikö Suomeen luoda pakollinen lobbarirekisteri, josta ilmenisi lobbarien perustiedot (rahoituslähteet, nimet, asiakkaat), ja jonka noudattamatta jättämisestä seuraisi sanktioita?

Kyllä

Perustelu:

Lobbarirekisteri täydentäisi muita korruptionvastaisia toimenpiteitä ja ennaltaehkäisisi pyrkimyksiä asiattomaan vaikuttamiseen. Eduskuntaa ja valtioneuvostoa pitäisi koskea samat säännöt lobbauksesta ja sidonnaisuuksien ilmoittamisesta, ja niistä pitäisi säätää lailla.

2. Pitäisikö Suomen kriminalisoida vallan väärinkäyttö Euroopan neuvoston Lahjontaa koskevan siviilioikeudellisen yleissopimuksen (SopS 65/2004) mukaisesti?

Kyllä

Perustelu:

Suomi on tehnyt varauman Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen 12 artiklaan, jossa edellytetään vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia. Varauma olisi pitänyt poistaa vastikään tehdyn kansanedustajan lahjusrikoksia koskeneen tiukennuksen yhteydessä. Esitimme tuolloin varauman poistamista, mikä on myös GRECOn suositus.

Varauman vuoksi Suomen lainsäädännössä on aukkoja. Vaikutusvallan väärinkäyttö, eli vaikutusvallan kauppaaminen ja sen väärinkäytöstä palkitseminen, tuleekin kriminalisoida. Siten suojattaisiin nykyistä paremmin luottamusta virkamiehen ja kansanedustajan puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen. Myös pahin vaalirahoitusskandaali olisi voitu välttää Suomessa, jos vaikutusvallan väärinkäyttö olisi kriminalisoitu aikaisemmin. Oikeusministeriö on kuitenkin ollut haluton viemään asiaa eteenpäin.

3. Ovatko poliittisen rahoituksen uusitut säännökset nyt riittävän avoimella tasolla?

Säädöksiä pitäisi tiukentaa

Perustelu:

Lainsäädäntöuudistuksen myötä puolue- ja vaalirahoituksen avoimuus ja läpinäkyvyys ovat lisääntyneet. Lain tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että sen valvontaan osoitetaan riittävät voimavarat.

Vaalirahoituksen osalta olisi hyvä säätää myös kampanjakatto sekä puolueille että yksittäisille ehdokkaille, niin kuin vaalirahoituksen valvonnan uudistamista valmistellut työryhmä ehdotti. Kampanjakatto olisi tehokas tapa rajoittaa rahan valtaa vaalikampanjoinnissa, sillä huomattavan suuri rahankäyttö voi luoda sidonnaisuuksia.

Samoin olisi tarpeen säätää velvollisuudesta laatia ja toimittaa ennakkoilmoitus vaalirahoituksesta valvovalle viranomaiselle vähintään kuukautta ennen vaalipäivää ehdokkaiden vaalirahoituksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja rahoituksen taustojen selvittämiseksi äänestäjille jo ennen vaaleja.

4. Millä toimilla puolueenne osoittaa sitoutuneensa poliittisen rahoituksen uuteen, avoimempaan kulttuuriin?

Avoin vastaus:

Esitimme vaali- ja puoluerahoitusta uudistettaessa edellisessä vastauksessa mainittuja kampanjakattoa ja vaalirahoituksen ennakkoilmoitusvelvollisuutta. Olemme esittäneet myös vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimista, korruptionvastaisen riippumattoman toimielimen perustamista ja lisärahoitusta korruption vastaiseen työhön.

Uudesta vaalirahoituslaista on annettu ehdokkaillemme ohjeet, joissa lain
vaatimuksia tulkitaan tiukasti.

5. Pitäisikö kansanedustajan sidonnaisuusilmoituksen täyttämisen olla pakollista?

Kyllä

Perustelu:

Sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden tulisi olla sama sekä kansanedustajille että valtioneuvoston jäsenille, ja siitä pitäisi säätää lailla.

6. Viimeisimmän Euroopan komission korruptiota koskevan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että korruptio on vakava ongelma Suomessa. Mitä pitäisi tehdä?

Avoin vastaus:

Lainsäädäntöön on onneksi tehty jo joitakin parannuksia, mutta paljon voitaisiin vielä tehdä. Tärkeää olisi kriminalisoida vaikutusvallan väärinkäyttö ja perustaa riippumaton ja itsenäinen korruptionvastainen toimielin Suomeen GRECOn ja OECD:n suositusten mukaisesti. Nykyinen korruptionvastainen verkosto, joka on oikeusministerin valvonnassa, ei ole itsenäinen, eikä se ole toiminut tehokkaasti. Uusi toimielin tulisi perustaa KRP:n yhteyteen.

Suomessa pitäisi myös Ruotsin tapaan kartoittaa tilanteet, joissa korruptioriski on suuri, jotta viranomaiset voisivat puuttua niihin ennaltaehkäisevästi. Valitettavasti nykyisen korruptionvastaisen verkoston johto on vastustanut kartoituksen tekemistä.

Täydentäviä toimenpiteitä ovat myös lobbarirekisterin käyttöönotto, sidonnaisuuksien ilmoittamista koskevien velvollisuuksien tiukentaminen ja eettisten ohjeiden laatiminen kohtuullisesta vieraanvaraisuudesta kansanedustajille.

Korruption eri muodoista olemme korostaneet myös harmaan talouden merkitystä ja esittäneet useita toimenpiteitä sen kitkemiseksi.

Puolueen nimi: Suomen Keskusta

Vastaaja: Matti Mönttinen, viestintäpäällikkö

1. Pitäisikö Suomeen luoda pakollinen lobbarirekisteri, josta ilmenisi lobbarien perustiedot (rahoituslähteet, nimet, asiakkaat), ja jonka noudattamatta jättämisestä seuraisi sanktioita?

Vastaus: Lobbarirekisterin perustamista on syytä selvittää. On arvioitava mm. mikä rekisterin tarkoitus olisi ja mitä toimintaa se koskisi (lobbaamisen ja lobbarin määrittely).

2. Pitäisikö Suomen kriminalisoida vallan väärinkäyttö Euroopan neuvoston Lahjontaa koskevan siviilioikeudellisen yleissopimuksen (SopS 65/2004) mukaisesti?

Kyllä

Vastaus: Kyllä. Juuri ennen istuntotaukoa eduskunta edellytti kansanedustajien lahjontaa koskevan hallituksen esityksen yhteydessä, että hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistelemaan lainsäädäntöehdotuksen vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi. Tälle edellytyksenä on, että kriminalisointi täyttää rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen. Pykälän on oltava riittävän tarkkarajainen ja selkeä. Keskusta on tästä linjauksesta samaa mieltä.

Asian valmistelun ja käsittelyn yhteydessä esillä olleita ehdotuksia vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinniksi pidettiin laillisuusperiaatteen vastaisina. Jos tämä olisi kriminalisoitu epämääräisesti, sitä voitaisiin käyttää vaaliaseena.

3. Ovatko poliittisen rahoituksen uusitut säännökset nyt riittävän avoimella tasolla?

Nykytila on hyvä.

Peruste: Tilanne pitää arvioida sitten, kun olemme saaneet kokemuksia uudistetusta lainsäädännöstä.

4. Millä toimilla puolueenne osoittaa sitoutuneensa poliittisen rahoituksen uuteen, avoimempaan kulttuuriin?

Avoin vastaus: Suomen Keskusta on kouluttanut eduskuntavaaliehdokkaansa sekä antanut suosituksen, että kaikki ehdokkaat antaisivat vapaaehtoisen vaalirahoitusilmoituksen ennen eduskuntavaaleja. Lisäksi Keskusta on omassa toiminnassaan noudattanut uudistetun lainsäädännön vaateita jo ennen lainsäädännön voimaantuloa.

5. Pitäisikö kansanedustajan sidonnaisuusilmoituksen täyttämisen olla pakollista?

Kyllä
Perustelu: Keskusta kannattaa sataprosenttista avoimuutta kansanedustajien sidonnaisuusilmoituksien osalta. Keskustan mielestä kansanedustajien sidonnaisuusilmoituksen antamisen tulee olla pakollista. Sidonnaisuuksista ilmoittaminen on eduskunnan päätöksen mukaisesti tällä hetkellä vapaaehtoista. Eduskunnan menettelyistä päättää eduskunta puhemiehen johdolla.

6. Viimeisimmän Euroopan komission korruptiota koskevan kyselytutkimuksen[1] mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että korruptio on vakava ongelma Suomessa. Mitä pitäisi tehdä?

Avoin vastaus: Suomi on sijoittunut hyvin kansainvälisessä korruptiovertailussa. Emme saa tuudittautua tyytyväisyyteen, vaan meidän on jatkuvasti arvioitava menettelytapojamme.

Puolueen nimi: Kokoomus

Vastaaja: Jukka Manninen

1. Pitäisikö Suomeen luoda pakollinen lobbarirekisteri, josta ilmenisi lobbarien perustiedot
(rahoituslähteet, nimet, asiakkaat), ja jonka noudattamatta jättämisestä seuraisi sanktioita?

Ehkä

Perustelu:
Lobbausta Suomessa suorittavat ennen kaikkea erilaiset työmarkkina-, etu- ja kansalaisjärjestöt. Kun heidän edustajansa ovat esimerkiksi eduskunnassa eri valiokuntien kuultavana, on se jo nykyään julkista tietoa ja löydettävissä eduskunnan verkkosivuilta. Parempia hakutoimintoja tämän tiedon löytämiseen on syytä kehittää. Erilaisia lobbarirekistereitä on käytössä mm. Euroopan komissiossa, Euroopan parlamentissa ja Yhdysvalloissa. Niistä saatujen kokemusten pohjalta voisi olla hyvä kehittää järjestelmää, jossa lainsäädäntöön vaikuttamaan pyrkivät tahot rekisteröityvät ja sitoutuvat noudattamaan tiettyjä yhteisiä sääntöjä, kuten toimeksiantajan yksilöimistä sille taholle, jota lobataan.

2. Pitäisikö Suomen kriminalisoida vallan väärinkäyttö Euroopan neuvoston Lahjontaa koskevan
siviilioikeudellisen yleissopimuksen (SopS 65/2004) mukaisesti?

Kyllä

Perustelu:
Hyväksyessään maaliskuussa 2011 mm. kansanedustajan lahjontarikosta käsittelevän lain (hallituksen esitys 79/2010) hyväksyi eduskunta ponnen, jossa edellytettiin hallituksen ryhtyvän kiireellisesti valmistelemaan lainsäädäntöehdotusta vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimisesta. Kokoomus yhtyy tähän koko eduskunnan toiveeseen.

3. Ovatko poliittisen rahoituksen uusitut säännökset nyt riittävän avoimella tasolla?

Nykytila on hyvä

Perustelu:
Poliittisen rahoituksen avoimuutta lisättiin merkittävällä tavalla. Nyt on aika kerätä kokemuksia uusittujen säännösten toimivuudesta. Aika näyttää, miltä osin sääntöjä pitää mahdollisesti selkeyttää tai tarkentaa.

4. Millä toimilla puolueenne osoittaa sitoutuneensa poliittisen rahoituksen uuteen, avoimempaan kulttuuriin?

Avoin vastaus:
Kokoomus julkistaa omilla nettisivuillaan kaikki puolueen jäsenmaksutulot, puolueen saamat avustukset ja lahjoitukset sekä kaikkien yli 1 500 euroa lahjoittaneiden nimet. Rahaa netissä olevan Kokoomuslipan kautta lahjoittaneiden nimet ovat julkisia pienempienkin summien osalta, jos lahjoittaja on siihen antanut suostumuksensa. Lakihan edellyttää alle 1 500 euron lahjoitusten julkistamiseen lahjoittajan suostumusta.

5. Pitäisikö kansanedustajan sidonnaisuusilmoituksen täyttämisen olla pakollista?

Kyllä

Perustelu:
Se vahvistaa luottamusta.

6. Viimeisimmän Euroopan komission korruptiota koskevan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että korruptio on vakava ongelma Suomessa. Mitä pitäisi tehdä?

Avoin vastaus:
Näkemys on ymmärrettävä, kun miettii vaali- ja puoluerahoitukseen liittyviä toistuvia kohu-uutisia viimeisten vuosien aikana. Poliittisen toiminnan rahoituksen avoimuus ja läpinäkyvyys on lisääntynyt. Lainsäädäntöä on selkeytetty ja tiukennettu niin ehdokkaiden vaalirahoituksen, puoluerahoituksen kuin kansanedustajan lahjusrikosten osalta. Nyt on aika kerätä kokemuksia uusittujen säännösten toimivuudesta

Puolueen nimi: Svenska folkpartiet i Finland r.p. - Suomen ruotsalainen kansanpuolue

Vastauksen laatija: Puoluesihteeri Johan Johansson

1. Pitäisikö Suomeen luoda pakollinen lobbarirekisteri, josta ilmenisi lobbarien perustiedot (rahoituslähteet, nimet, asiakkaat), ja jonka noudattamatta jättämisestä seuraisi sanktioita?

Ei

Perustelu: Suomi on avoin yhteiskunta ja myös vaikuttaminen tulisi olla mahdollisimman avointa, helppoa ja laajapohjaista.

2. Pitäisikö Suomen kriminalisoida vallan väärinkäyttö Euroopan neuvoston Lahjontaa koskevan siviilioikeudellisen yleissopimuksen (SopS 65/2004) mukaisesti?

Ei

Perustelu: Vallan väärinkäytöksen vakavimmat muodot on käytännössä jo kriminalisoitu lahjontaa koskevan rikossääntelyn kautta. Uusi kriminalisointi olisi vaikea rajata tarpeeksi tarkkarajaisesti.

3. Ovatko poliittisen rahoituksen uusitut säännökset nyt riittävän avoimella tasolla?

Nykytila on hyvä

Perustelu: Voimassa olevat säännökset joutuvat huhtikuun eduskuntavaalien yhteydessä testiin. Niiden toimivuutta on syytä seurata tarkkaan. Nyt on liian aikaista sanoa, että muutosta tarvittaisiin.

4. Millä toimilla puolueenne osoittaa sitoutuneensa poliittisen rahoituksen uuteen, avoimempaan kulttuuriin?

Avoin vastaus: Olemme sitoutuneet uuteen vaalirahoituslakiin, ja olemme pyrkineet valaisemaan ehdokaille mitkä uudet säännöt täyty huomoida.

5. Pitäisikö kansanedustajan sidonnaisuusilmoituksen täyttämisen olla pakollista?

Kyllä

Perustelu: Samat säännöt kansanedustajille kuin ministereille ja MEP:eille.

6. Viimeisimmän Euroopan komission korruptiota koskevan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että korruptio on vakava ongelma Suomessa. Mitä pitäisi tehdä?

Avoin vastaus: On hyvä, että korruptioon suhtaudutaan vakavasti. Kyselytulos osoittaa sen, että suomalaiset eivät missään nimessä hyväksy korruptiota. Vaalirahoitukseen liittyvät epäselvyydet varmasti osaltaan vaikuttavat siihen käsitykseen, mitä suomalaisilla korruptiosta tällä hetkellä on. Siksi on tärkeää, että huhtikuussa päästään käymään eduskuntavaalit, joissa sovelletaan tiukennettuja sääntöjä koskien vaalirahoituksen avoimuutta.

Puolueen nimi: Suomen Kristillisdemokraatit

Vastauksen laatija: Marjo Loponen/pääsihteeri

1. Pitäisikö Suomeen luoda pakollinen lobbarirekisteri, josta ilmenisi lobbarien perustiedot (rahoituslähteet, nimet, asiakkaat), ja jonka noudattamatta jättämisestä seuraisi sanktioita?

Ei

Perustelu: Kannatamme vapaaehtoisen lobbarirekisterin luomista. Edunvalvontatyötä tekevien omakin etu olisi, että he ilmoittautuisivat rekisteriin. Läpinäkyvyys lisää toiminnan luotettavuutta ja päätöksenteon avoimuutta.

2. Pitäisikö Suomen kriminalisoida vallan väärinkäyttö Euroopan neuvoston Lahjontaa koskevan siviilioikeudellisen yleissopimuksen (SopS 65/2004) mukaisesti?

Kyllä.
Perustelu: Hyväksyimme eduskunnassa lausuman, jossa edellytetään, että hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistelemaan lainsäädäntöehdotusta vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi.

3. Ovatko poliittisen rahoituksen uusitut säännökset nyt riittävän avoimella tasolla?

Nykytila on hyvä

Perustelu: Ongelmana uusissa säännöksissä on silti niiden tulkinnanvaraisuus. Tästä johtuen esimerkiksi avoimuuteen rehellisesti pyrkivän ehdokkaan on vaikea toimia varmuudella niin, ettei joudu epäilysten alle nykyisessä ilmapiirissä. Lakien tulee olla niin selkeitä, että niitä on mahdollista noudattaa. Mielestämme enimmäiskaton asettaminen myös ehdokkaiden vaalikampanjoille olisi ollut omiaan edistämään demokratiaa, kun rahan merkitys ainakin jonkin verran sen seurauksena vähenisi.

4. Millä toimilla puolueenne osoittaa sitoutuneensa poliittisen rahoituksen uuteen, avoimempaan kulttuuriin?

Avoin vastaus: Kristillisdemokraatit olivat ensimmäinen puolue, joka hyväksyi toiminnalleen eettiset ohjeet. Niihin on kirjattu, että puolue ei ota vastaan taloudellista tukea, jonka vastaanottaminen voi vaarantaa päätöksenteon esteettömyyden. Puolue voi vastaanottaa vain sellaisia lahjoituksia, joiden tarkoituksena ei ole tai joiden vastaanottamista ei voida tulkita puolueen kannanottoja tai linjauksia poliittisissa kysymyksissä ohjaaviksi tai painostaviksi. Ennen lahjoituksen vastaanottamista on selvitettävä, ettei lahjoittajan taustalla ole sellaista tahoa, jolla voidaan epäillä olevan tällainen tarkoitus lahjoituksen antamisessa. Puolue ilmoittaa rahoituksensa avoimesti.
Vaalirahoituksen vastaanottamisen yhteydessä ei anneta eikä pyydetä minkäänlaisia lupauksia. Saatu vaalirahoitus ja muu tuki on ilmoitettava rehellisesti. KD:n ehdokas ei saa vastaanottaa tukea, jota hän ei voi avoimesti ilmoittaa ilman epäilystä siitä, että hän on tukea saadakseen käyttänyt väärin asemaansa yrityksessä tai yhdistyksessä.

5. Pitäisikö kansanedustajan sidonnaisuusilmoituksen täyttämisen olla pakollista?

Kyllä

Perustelu: Pakollinen sidonnaisuusilmoitus lisäisi päätöksenteon avoimuutta ja mahdollisuutta arvioida sitä, kuinka sidonnaisuudet vaikuttavat kansanedustajan mielipiteenmuodostukseen. On muistettava silti, että sidonnaisuudet sinänsä eivät ole epätoivottuja vaan se, jos ne vaikuttavat epäasiallisesti päätöksentekoon.

6. Viimeisimmän Euroopan komission korruptiota koskevan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että korruptio on vakava ongelma Suomessa. Mitä pitäisi tehdä?

Avoin vastaus: Korruptionvastaista lainsäädäntöä tulee kehittää ja edistää korruption tunnistamista erilaisissa yhteyksissä.

Puolueen nimi: Vihreät

Vastauksen laatija: Panu Laturi, puoluesihteeri

1. Pitäisikö Suomeen luoda pakollinen lobbarirekisteri, josta ilmenisi lobbarien perustiedot (rahoituslähteet, nimet, asiakkaat), ja jonka noudattamatta jättämisestä seuraisi sanktioita?

Kyllä

Perustelu:

Suomeen tarvitaan meidän nykyistä järjestelmäämme täydentävä kotimainen sovellus lobbarirekisteristä.

Lahjusrikoslainsäädännön uudistuksen yhteydessä lakivaliokunta nosti esiin, että on tarpeen etsiä myös muita kuin rikosoikeudellisia keinoja, joilla mm. erilaisten edunvalvojien ja kansanedustajien välistä kanssakäymistä saadaan nykyistä avoimemmaksi.

Luontevinta olisi muuttaa eduskunnan sidonnaisuusilmoituksia nykyistä huomattavasti kattavammaksi ja kirjata sinne myös kansanedustajien kanssakäyminen lobbarien kanssa. Ensi vaiheessa järjestely voisi olla soft law –tyyppinen, eli sitä ei valvottaisi sanktioin.

2. Pitäisikö Suomen kriminalisoida vallan väärinkäyttö Euroopan neuvoston Lahjontaa koskevan siviilioikeudellisen yleissopimuksen (SopS 65/2004) mukaisesti?

Kyllä

Perustelu:

Lahjusrikoslainsäädännön käsittelyn yhteydessä eduskunnassa hyväksyttiin yksimielinen ponsi, jossa eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistelemaan lainsäädäntöehdotuksen vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi. Vihreät tukevat tätä.

Ehdotusta vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi valmisteltiin mukaan jo lahjusrikospakettiin, mutta työryhmän pykälä sai rikoslainsäädännön laillisuusperiaatteen edellyttämän täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden näkökulmasta niin voimakasta kritiikkiä, että valmista ratkaisua asiaan ei vielä ole.

3. Ovatko poliittisen rahoituksen uusitut säännökset nyt riittävän avoimella tasolla?

Säädöksiä pitäisi tiukentaa

Perustelu:

Vaali- ja puoluerahoitusta on uudistettu hyvin merkittävästi tällä vaalikaudella. Vaali- ja puoluerahoitusuudistuksen toimivuutta voidaan arvioida, kun lainsäädäntö on ollut hetken voimassa.

Kuntalakiin on luotava säännökset luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien ilmoittamisesta. Myös kotimainen sovellus lobbarirekisteristä lisää avoimuutta.

4. Millä toimilla puolueenne osoittaa sitoutuneensa poliittisen rahoituksen uuteen, avoimempaan kulttuuriin?

Avoin vastaus: Julkaisimme ensimmäisenä puolueena vuoden 2007 vaalien koko rahoituksemme. Julkaisemme tiistaina 5.4. koko eduskuntavaalien rahoituksen, niin ehdokkaiden kuin puolueenkin lainsäädäntöä avoimemmassa muodossa.

5. Pitäisikö kansanedustajan sidonnaisuusilmoituksen täyttämisen olla pakollista?

Kyllä

Perustelu:

Jatkossa on tarpeen, että kaikki merkittäviä julkisia luottamustehtäviä hoitavat henkilöt täyttävät sidonnaisuusilmoituksen, joka on myös julkisesti saatavilla.

6. Viimeisimmän Euroopan komission korruptiota koskevan kyselytutkimuksen1 mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että korruptio on vakava ongelma Suomessa. Mitä pitäisi tehdä?

Avoin vastaus:

Suomessa on pitkään ajateltu, ettei korruptio koske meitä. Sen sijaan jos puhutaan harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta, jo useampi näkee yhteyden Suomeen.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaista työtä on jatkettava. Jatkossa verotunnisteen käyttöönotto toisi rakennustyömailla lisäpontta
valvontaan. Muita seuraavaksi toteutettavia toimia ovat mm. tilaajavastuulain epäkohtien korjaaminen, ulkomaisen työvoiman käytön tehovalvonta, hallintarekisterin viranomaisjulkisuus ja etävälittäjille säädettävä velvollisuus ilmoittaa verohallinnolle suomalaiset asiakkaansa.

Puolue: Vasemmistoliitto

Vastaaja: Sirpa Puhakka, puoluesihteeri

1. Pitäisikö Suomeen luoda pakollinen lobbarirekisteri, josta ilmenisi lobbarien perustiedot (rahoituslähteet, nimet, asiakkaat), ja jonka noudattamatta jättämisestä seuraisi sanktioita?

Kyllä.

Perustelu: KYLLÄ tulee luoda.

Ehdokkaat, valituksi tulleet kansanedustajat ja poliittiseen päätöksentekoon osallistuvat henkilöt ovat jatkuvassa yhteydessä yhteiskunnan eri alojen toimijoihin. Myös omiin tukijoihin pidetään yhteyttä.
Kansanedustajien ja ministereiden yhteydenpito eri tahoihin on herättänyt keskusteluja siitä, miten paljon ulkopuoliset tahot vaikuttavat päätöksentekotilanteessa mielipiteen muodostukseen. Myös puolueisiin pidetään vilkkaasti yhteyttä. Esim. eduskuntavaalien 2011 alla on tullut kuukausien ajan useita kymmeniä yhteydenottoja eri muodoissa (valmiita hallitusohjelmatavoitteita, linjauksia, henkilökohtaisia tapaamispyyntöjä jne.).
Tällaisessa yhteydenpidossa pyritään yleensä vaikuttamaan päätöksentekijän näkemyksiin. Demokratiaan kuuluu avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko, jossa kansalaisilla ja medialla on mahdollisuus saada tietää esimerkiksi päätöksentekijöiden sidonnaisuuksista. Toisaalta pitämällä yhteyttä erilaisiin toimijoihin saadaan tietoa yhteiskunnallisista epäkohdista, muutostarpeista jne.
Epäasiallisen vaikuttamisen ennaltaehkäisemiseksi, demokraattisen päätöksenteon turvaamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi tulee käyttää useita eri mekanismeja. Esimerkiksi perustuslain 63 §:ään perustuva ministerien velvollisuus antaa selvitys sidonnaisuuksistaan samoin kuin vaalirahoitusjärjestelmän juuri toteutettu laaja uudistus ovat keskeisiä osia tässä kokonaisuudessa.
Eduskunnan toimintatapojen osalta Suomen nykyistä järjestelmää voidaan pitää jo varsin avoimena verrattuna moniin muihin maihin. Mutta aina on parantamisen varaa.
Tiedot eduskunnan valiokunnissa kuultujen asiantuntijoiden nimistä ja heidän edustamistaan tahoista ovat julkisia. Listauksia tutkaillessa huomaa merkkejä vallan keskittymisestä osin asiantuntijoille. Myös valiokunnan mietinnön tai lausunnon antamisen jälkeen valiokunnille annetut kirjalliset lausunnot ovat julkisia. Eduskunnan toiminnan julkisuudesta säädetään perustuslaissa ja eduskunnan työjärjestyksessä. Julkisuuslain periaatteiden mukaisesti viranomaisen, esimerkiksi ministeriön, hallussa olevat vierailijaluettelot ─ sikäli kun tällaisia asiakirjoja on ja niitä systemaattisesti laaditaan ─ ovat julkisia asiakirjoja, ellei salassapitoperusteita koskevista julkisuuslain säännöksistä muuta johdu.
Myös kansanedustajien lahjusrikoksia koskevien sääntöjä on muutettu. Edelleenkin on tarvetta lisätä erilaisten edunvalvojien tai lobbaajien ja kansanedustajien välisen kanssakäymisen avoimuutta ja löytää siihen pelisääntöjä. Tästä tulee seuraavan eduskunnan päättää.
Yksi keino on pakollinen lobbarirekisteri, josta ilmenisi lobbarien perustiedot (rahoituslähteet, nimet, asiakkaat). Jos sanktioita säädetään, tulee säännösten olla yksiselitteisiä.
Suomessa valtaosan lobbaamisesta hoitavat nimeltä tunnetut työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, elinkeinoalan järjestöt, kuntien järjestöt ja yhteistyöelimet, erilaiset ympäristökysymyksissä tai humanitaarisessa työssä toimivat järjestöt ja uskonnolliset yhdyskunnat. Näitä kuullaan sekä lain valmistelussa että eduskuntakäsittelyn aikana. Eduskunnan valiokunnan kuulemat tahot kirjataan valiokunnan mietintöön.

Tiedossamme ei ole, että erilaiset toimistot yrittäisivät merkittävässä määrin vaikuttaa toimeksiantopohjalta” lainsäädäntöön. On kuitenkin perusteltua rekisteröidä tällainen toimeksiantopohjainen vaikuttaminen, koska se on luonteeltaan vähemmän läpinäkyvää kuin em. järjestöjen toiminta.

2. Pitäisikö Suomen kriminalisoida vallan väärinkäyttö Euroopan neuvoston Lahjontaa koskevan siviilioikeudellisen yleissopimuksen (SopS 65/2004) mukaisesti?

Kyllä

Perustelu: Kyllä, on syytä selvittää yleissopimuksen asettamien tavoitteiden ja linjausten toteuttamiskeinot Suomessa.

3. Ovatko poliittisen rahoituksen uusitut säännökset nyt riittävän avoimella tasolla?

Perustelu: NYKYTILAN TOTEUTUMISTA TULEE SEURATA. Vuoden 2011 eduskuntavaalit ovat ensimmäiset eduskuntavaalit, jotka käydään uuden rahoituslain pelisäännöillä. Myös puolueiden rahoitusta koskevat säännökset ovat tuoreita, eikä niiden toteutumisesta ole vielä käytännön kokemuksia.

Tarastin työryhmä sekä myöhemmin hallitus ja eduskunta ovat tehneet mittavan työn uudistaessaan rahoituksen avoimuutta. Kokemuksia lainsäädännön käytännöstä saadaan eduskuntavaalien jälkeen, kun ehdokkaiden rahoitusselvitykset on saatu. Siinä vaiheessa on paikallaan arvioida lainsäädännön toimivuutta. Tulisi arvioida 1) onko nykytila hyvä vai 2) pitääkö säädöksiä tiukentaa. Mitään syytä ei ole vähentää avoimuutta, jota lainsäädännössä vaaditaan. Lisää kokemuksia saadaan presidentin- ja kuntavaalien jälkeen.

4. Millä toimilla puolueenne osoittaa sitoutuneensa poliittisen rahoituksen uuteen, avoimempaan kulttuuriin?

Avoin vastaus:

Seuraamme kuukausittain puolueen saamia rahalahjoituksia. Selvitämme myös mahdolliset piirien saamat tuet, jotta tukien ilmoittamisvelvollisuus tulee täytettyä.
Ehdokkaita on ohjeistettu uudesta vaaleja koskevasta lainsäädännöstä 1) ehdokaskoulutuksessa 2) ehdokkaiden kampanjaoppaassa 3) ehdokkaita palvelevassa Vasextrassa (verkko) ja laittamalla yksittäisistä, kysymyksiä herättäneistä asioista viestiä sähköisessä ehdokkaiden uutiskirjeessä sekä vastaamalla henkilökohtaisesti kysymyksiin.
Puoluehallitus on tehnyt päättänyt suositella, että ehdokkaat antaisivat ennakkoon ilmoituksen vaalirahoituksestaan.
Vaalien jälkeen ohjeistetaan ilmoitusvelvollisia vielä erikseen.
Ehdokkaita on muistutettu ennakkoilmoitussuosituksesta useampia kertoja.

5. Pitäisikö kansanedustajan sidonnaisuusilmoituksen täyttämisen olla pakollista?

Kyllä

KYLLÄ. Kansanedustajille tulee luoda selkeät ohjeet ja pelisäännöt, joiden mukaan sidonnaisuusilmoitus tehdään. Ilmoitusvelvollisuuden sisältö tulee olla selkeä, jotta se ei jätä mahdollisuuksia tulkinnoille.

6. Viimeisimmän Euroopan komission korruptiota koskevan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että korruptio on vakava ongelma Suomessa. Mitä pitäisi tehdä?

Avoin vastaus:

Epäilyt korruptiosta on otettava vakavasti.
On lisättävä hallinnon ja päätöksenteon avoimuutta niin valtakunnallisessa kuin kunnallisessa päätöksenteossa.
Puolueiden, päättäjien ja muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien toiminta tulee olla läpinäkyvää ja kansalaisten arvioitavissa.
Sidonnaisuuksien tulee olla julkisia.
Jääviyskysymyksiin poliittisessa päätöksenteossa on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Yritysten, etujärjestöjen ja muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on lisättävä.

Puolueen nimi: Perussuomalaiset rp.

Vastauksen laatija: Ossi Sandvik, puoluesihteeri

1. Pitäisikö Suomeen luoda pakollinen lobbarirekisteri, josta ilmenisi lobbarien perustiedot (rahoituslähteet, nimet, asiakkaat), ja jonka noudattamatta jättämisestä seuraisi sanktioita?

Kyllä

Perustelu: Lobbauksesta saadaan läpinäkyvää

2. Pitäisikö Suomen kriminalisoida vallan väärinkäyttö Euroopan neuvoston Lahjontaa koskevan siviilioikeudellisen yleissopimuksen (SopS 65/2004) mukaisesti?

Kyllä

Perustelu: Sopimuksen mukaan

3. Ovatko poliittisen rahoituksen uusitut säännökset nyt riittävän avoimella tasolla?

Nykytila on hyvä

Perustelu: Ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että uusitut säännökset ovat riittävän avoimella tasolla.

4. Millä toimilla puolueenne osoittaa sitoutuneensa poliittisen rahoituksen uuteen, avoimempaan kulttuuriin?

Avoin vastaus: Toimimalla säännösten mukaan.

5. Pitäisikö kansanedustajan sidonnaisuusilmoituksen täyttämisen olla pakollista?

Kyllä

Perustelu: Sidonnaisuusilmoitus lisää avoimuutta.

6. Viimeisimmän Euroopan komission korruptiota koskevan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että korruptio on vakava ongelma Suomessa. Mitä pitäisi tehdä?

Avoin vastaus: Tarvitaan lisää voimavaroja talousrikosten tutkintaan ja harmaan talouden torjuntaan.

Puolueen nimi: SKP

Vastauksen laatija: Yrjö Hakanen, puheenjohtaja

1. Pitäisikö Suomeen luoda pakollinen lobbarirekisteri, josta ilmenisi lobbarien perustiedot (rahoituslähteet, nimet, asiakkaat), ja jonka noudattamatta jättämisestä seuraisi sanktioita?

Kyllä

Perustelu: Lobbaajien julkistaminen vahvistaa avoimuutta ja voi helpottaa korruption ehkäisemistä.

2. Pitäisikö Suomen kriminalisoida vallan väärinkäyttö Euroopan neuvoston Lahjontaa koskevan siviilioikeudellisen yleissopimuksen (SopS 65/2004) mukaisesti?

Kyllä

Perustelu: Suomen vaalirahoituksen skandaalit osoittavat, että vallan väärinkäyttö, kuten vaikutusvallan kauppaaminen, on todellinen ongelma.

3. Ovatko poliittisen rahoituksen uusitut säännökset nyt riittävän avoimella tasolla?

Säädöksiä pitäisi tiukentaa

Perustelu: Avoimuutta on lisätty. On kuitenkin rakenteellista korruptiota, jota avoimuus
ei koske. Esimerkiksi julkisten toimintojen kilpailuttamiseen ja yksityistämiseen liittyy
paljon kytköksiä, joilla on välillistä vaikutusta rahoitukseen, mutta joka ei ole
avoimuuden piirissä.

4. Millä toimilla puolueenne osoittaa sitoutuneensa poliittisen rahoituksen uuteen, avoimempaan kulttuuriin?

Avoin vastaus: SKP ei ota vastaan mitään hämärää vaalirahoitusta. Olemme
julkistaneet edellisissä vaaleissa vaalibudjettimme rahoituksen. Teemme sen myös nyt,
jo ennen vaaleja. Myös ehdokkaamme ovat sitoutuneet vaalirahoituksen avoimuuteen.
Olemme kehottaneet ehdokkaitamme julkistamaan sidonnaisuutensa ja näin ovat
menetelleet myös kunnanvaltuuttumme.

5. Pitäisikö kansanedustajan sidonnaisuusilmoituksen täyttämisen olla pakollista?

Kyllä

6. Viimeisimmän Euroopan komission korruptiota koskevan kyselytutkimuksen1 mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että korruptio on vakava ongelma Suomessa. Mitä pitäisi tehdä?

Avoin vastaus: On lisättävä kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia, osallistuvaa
demokratiaa, joka luo uuden avoimemman ja tiiviimmän yhteyden päätöksentekijöiden
ja kansalaisten välille. Samalla on luovuttava laajenevasta julkisten toimintojen
kilpailuttamisesta, ulkoistamisesta ja yksityistämisesytä.

Puolueen nimi: Suomen Senioripuolue

Vastauksen laatija: Urmas Mikkonen, Turku

1. Pitäisikö Suomeen luoda pakollinen lobbarirekisteri, josta ilmenisi lobbarien perustiedot (rahoituslähteet, nimet, asiakkaat), ja jonka noudattamatta jättämisestä seuraisi sanktioita?

Kyllä

Perustelu: En tiedä onko täällä ammattilobbareita, mutta kylläkin poliittisen vallan haltijoiden korvaan kuiskuttelijoita aina tarpeen ja tarvitsijan mukaan.

2. Pitäisikö Suomen kriminalisoida vallan väärinkäyttö Euroopan neuvoston Lahjontaa koskevan siviilioikeudellisen yleissopimuksen (SopS 65/2004) mukaisesti?

Kyllä

Perustelu: Vallan , sekä poliittisen että taloudellisen vallan väärinkäyttö on aina tuomittavaa. Rajanveto voi osoittautua hankalaksi.
”Tarkoitus pyhittää keinot”

3. Ovatko poliittisen rahoituksen uusitut säännökset nyt riittävän avoimella tasolla?

Säädöksiä pitäisi tiukentaa

Perustelu: Vieläkin taloudellinen valta voi vaikuttaa liikaa poliittisiin päätöksiin.

4. Millä toimilla puolueenne osoittaa sitoutuneensa poliittisen rahoituksen uuteen, avoimempaan kulttuuriin?

Avoin vastaus: Me olemme pieni puolue ja joudumme tulemaan toimeen omillamme.

5. Pitäisikö kansanedustajan sidonnaisuusilmoituksen täyttämisen olla pakollista?

Kyllä

Perustelu: Kyllä valitsijoilla tulee olla oikeus tietää kenen lompakolla edustaja vaalit on rahoittanut.

6. Viimeisimmän Euroopan komission korruptiota koskevan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että korruptio on vakava ongelma Suomessa. Mitä pitäisi tehdä?

Avoin vastaus: Vaalien rahoitusmekanismi, puoluetuki pitäisi nykymuodossaan pieniä puolueita syrjivänä poistaa. Tähän GREGO kiinnitti huomiota. Se vaiettiin kuoliaaksi.

Puolueen nimi: Itsenäisyyspuolue

Vastauksen laatija: Antti Pesonen, puheenjohtaja

1. Pitäisikö Suomeen luoda pakollinen lobbarirekisteri, josta ilmenisi
lobbarien perustiedot (rahoituslähteet, nimet, asiakkaat), ja jonka
noudattamatta jättämisestä seuraisi sanktioita?

Kyllä

Perustelu: Lainsäätäjiin vaikuttamisen täytyy olla säänneltyä ja täysin
julkista. Se on edellytys toimivalle demokratialle.

2. Pitäisikö Suomen kriminalisoida vallan väärinkäyttö Euroopan neuvoston
lahjontaa koskevan siviilioikeudellisen yleissopimuksen (SopS 65/2004)
mukaisesti?

Kyllä

Perustelu: Muutoin korruptio on käytännössä laillista. Niin kuin nyt
rakenteellisen korruption osalta suurelta osin onkin.

3. Ovatko poliittisen rahoituksen uusitut säännökset nyt riittävän
avoimella tasolla?

Säädöksiä pitäisi tiukentaa

Perustelu: Edelleen erilaiset säätiöt, etujärjestöt ja yritykset voivat
rahoittaa puolueita ja ehdokkaita. Rakenteellinen korruptio on yhä
voimissaan. Samalla uudet puolueet joutuvat toimimaan ilman puoluetukia,
korruptiorahoitusta ja lähes ilman ilmaista julkisuutta valtamediassa.

4. Millä toimilla puolueenne osoittaa sitoutuneensa poliittisen
rahoituksen uuteen, avoimempaan kulttuuriin?

Avoin vastaus: Kaikilla niillä toimilla, joita vielä ilman
kansanedustajia toimiva puolue voi.

5. Pitäisikö kansanedustajan sidonnaisuusilmoituksen täyttämisen olla
pakollista?

Kyllä

Perustelu: Kansalaisilla on oikeus tietää kenen asialla heidän
edustajansa ovat.

6. Viimeisimmän Euroopan komission korruptiota koskevan
kyselytutkimuksen1 mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että
korruptio on vakava ongelma Suomessa. Mitä pitäisi tehdä?

Avoin vastaus: Kieltää yritysten ja yhteisöjen antama vaali- ja
puoluerahoitus. Tehdä kaikki puoluerahoitus näkyväksi. Muuttaa puoluetuki
perustumaan edellisten eduskuntavaalien äänimääriin ja leikata
puoluetukea.
Perustaa perustuslakituomioistuin ylimmäksi perustuslain tulkitsijaksi -
nythän sellainen on eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Muuttaa lainsäädäntöä siten, että kaikille vaaleihin osallistuville
puolueille tulee edes kohtuudessa saman verran media-aikaa ja -tilaa ennen
vaaleja. Järjestämällä sitovia kunnallisia ja valtakunnallisia
kansanäänestyksiä.
Yksi avain korruption kitkemiseen on keskustelukulttuurin luominen.
Se vaatii aikaa ja määrätietoisuutta, mutta tuo myös kestäviä tuloksia.
Demokratia syntyy keskustelusta.

Puolueen nimi:Köyhien Asialla rp

Vastauksen laatija:Terttu Savola, puheenjohtaja

1. Pitäisikö Suomeen luoda pakollinen lobbarirekisteri, josta ilmenisi lobbarien perustiedot (rahoituslähteet, nimet, asiakkaat), ja jonka noudattamatta jättämisestä seuraisi sanktioita?

Kyllä

Perustelu:
Suomi on pahasti korruptoitunut maa ja kaikki mahdollinen on tehtävä avoimuuden lisäämiseksi. Nimenomaan tarpeeksi suuria sanktioita pitäisi seurata. On havaittu, että sanktioita ei enää osata hävetä eivätkä ne pure pieninä. Vasta niin suuret sanktiot, jotka todella vaikuttaisivat taloudellisesti ym. ,purisivat

2. Pitäisikö Suomen kriminalisoida vallan väärinkäyttö Euroopan neuvoston Lahjontaa koskevan siviilioikeudellisen yleissopimuksen (SopS 65/2004) mukaisesti?

Kyllä

Perustelu:
Vallan väärinkäyttö on ainakin yhtä suuri rikos ja täten kriminalisoitava, kuin jonkin muunkinlainen rikos

3. Ovatko poliittisen rahoituksen uusitut säännökset nyt riittävän avoimella tasolla?

Säädöksiä pitäisi tiukentaa

Perustelu: Poliittinen rahoitus pitäisi panna uusiksi myös puoluetuen kohdalla. EU:n Greco vierailtuaan Suomessa 2007 antoi ohjeet, joiden mukaan kaikille ehdokkaita asettaville puolueille tulisi antaa verovaroista otettavaa tukea jonkin verran, jotta toiminta ja vaalikamppailu tulisi edes jonkin verran tasapuolisemmaksi. Raportti löytyy OM:n sivuilta suomen, englannin ja ranskankielisenä, mutta ei ole johtanut mihinkään toimenpiteisiin.

4. Millä toimilla puolueenne osoittaa sitoutuneensa poliittisen rahoituksen uuteen, avoimempaan kulttuuriin?

Avoin vastaus:
Olemme aina olleet avoimia kertomalla, että emme saa mitään tukea mistään. Toimimme puheenjohtajan kukkarosta otettavilla varoilla ja kerromme sen avoimesti.

5. Pitäisikö kansanedustajan sidonnaisuusilmoituksen täyttämisen olla pakollista?

Kyllä

Perustelu:
Jotkut sidonnaisuudet johtavat välttämättä sellaiseen päätöksentekoon, joka ei ehkä ole paras vaihtoehto kansalle.

6. Viimeisimmän Euroopan komission korruptiota koskevan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että korruptio on vakava ongelma Suomessa. Mitä pitäisi tehdä?

Avoin vastaus:
Asiaan pitäisi tarttua. Paljastimme puolueeseemme kohdistuneen vaalivilpin eduskuntavaaleissa 2007. Dokumentit todistavat asian. Valitimme Helsingin hallinto- oikeuteen, mistä ei edes annettu tilaisuutta toimittaa asiaan kuuluvaa, hallussamme ollutta ja olevaa materiaalia, vaan valitus tuli bumerangina takaisin kahdessa viikossa toteamuksella, että mitään väärää ei ole tapahtunut. Kannanottoa nimenomaiseen vaatimukseemme, että vaalit pitäisi järjestää uudestaan, ei HAO tehnyt. Kysymys on lakimiesten mukaan kuitenkin ainakin lievästä maanpetoksesta.
Tutkimuksiimme perustuen Ylen MOT esitti 31.1.2011 ohjelman ”haamuäänet”, mutta ei kertonut asian koko totuutta ja alkuperää. Sitä että Tieto Oyj:n tietoverkoilla, jonka kanssa Oikeusministeriöllä on sopimus, tapahtui Ylen Ison Pajan vaalivalvojaisissa KA-puolueen poisto äänenlaskennan piiristä ja puolueen ehdokkaitten äänten ohjaaminen Helsingin vaalipiiristä Lapin vaalipiiriin vasemmiston ehdokkaalle ja Uudenmaan vaalipiiristä Satakunnan piirin kokoomuksen ehdokkaalle.
Korkein hallinto-oikeus otti asian käsittelyyn pyynnöstämme purkaa HAO:n päätös. Asia on nyt vireillä KHO:ssa. Saa nähdä mitä tapahtuu.
Olemme toimittaneet ohjeistuksen koko virkaeliitille presidenttiä ja lehdistöä myöten, mutta emme ole saaneet yhdenkään sanan vastausta suuntaan tai toiseen. Asia aiotaan pystyä vaikenemaan kokonaan. Jos joku osaa neuvoa, miten asia saataisiin esille kansainvälisesti ennen vaaleja, otamme mielellämme tietoa vastaan

Puolueen nimi: Piraattipuolue

Vastauksen laatija: Ahto Apajalahti, varapuheenjohtaja

1. Pitäisikö Suomeen luoda pakollinen lobbarirekisteri, josta ilmenisi lobbarien perustiedot (rahoituslähteet, nimet, asiakkaat), ja jonka noudattamatta jättämisestä seuraisi sanktioita?

Kyllä

Perustelu: Kansalaisyhteiskunta tulisi ottaa paremmin mukaan lainvalmisteluun. Samalla pitää kuitenkin varmistaa, että lainvalmisteluun vaikuttaminen tapahtuu asianmukaisesti. Tähän tarvitaan ”lobbarirekisteriä”: jos haluaa vaikuttaa enemmän kuin ”tavallisena kansalaisena”, tulisi sitoutua tiettyihin sääntöihin ja avoimuuteen.

2. Pitäisikö Suomen kriminalisoida vallan väärinkäyttö Euroopan neuvoston Lahjontaa koskevan siviilioikeudellisen yleissopimuksen (SopS 65/2004) mukaisesti?

Kyllä

Perustelu: Kun sopimus on jo hyväksytty, tulisi sitä myös noudattaa. Piraattipuolueelle on tärkeää vähentää vallan väärinkäytöksiä, erityisesti avoimuutta lisäämällä.

3. Ovatko poliittisen rahoituksen uusitut säännökset nyt riittävän avoimella tasolla?

Säädöksiä pitäisi tiukentaa

Perustelu: Nykyisissä säännöksissä on monia ilmeisiä porsaanreikiä, joten säännöksiä tulisi vielä selkiyttää ja tarkentaa. On kuitenkin selvää, ettei pelkästään rangaistusuhkan sisältävillä säännöksillä saada parempaa poliittista kulttuuria aikaan. Tarvitaan uusi poliitikkosukupolvi, joka toimii omasta tahdostaan avoimesti. Sen, päästäänkö tähän, ratkaisevat äänestäjät vaaleissa. Voidaan myös ottaa käyttöön muunlaisia kannustimia. Esimerkiksi puoluetukea saadakseen pitäisi suostua tiettyyn avoimuustasoon.

4. Millä toimilla puolueenne osoittaa sitoutuneensa poliittisen rahoituksen uuteen, avoimempaan kulttuuriin?

Avoin vastaus: Piraattipuolue on perustamisestaan lähtien sitoutunut huomattavaan avoimuuteen rahankäytössään. Samalta taholta kalenterivuoden aikana tulleet lahjoitukset merkitään kenen tahansa tilattavissa olevaan lahjoittajarekisteriin silloin, kun lahjoitusten määrä on yhteensä vähintään 300 euroa. Piraattipuolueen kirjanpito julkaistaan puolueen verkkosivuilla lähes laskun tarkkuudella. Lisätietoja: http://www.piraattipuolue.fi/puolue/talous

5. Pitäisikö kansanedustajan sidonnaisuusilmoituksen täyttämisen olla pakollista?

Kyllä

Perustelu: Tällä hetkellä vain ministereitä koskevat sidonnaisuusilmoitukset tulisi laajentaa pakollisena koskemaan myös kansanedustajia.

6.Viimeisimmän Euroopan komission korruptiota koskevan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että korruptio on vakava ongelma Suomessa. Mitä pitäisi tehdä?

Avoin vastaus: Avoimuuden lisääminen julkishallinnossa on tärkein tapa vähentää korruptiota. Hämäräperäisyyksiä harjoitetaan paljon todennäköisemmin suljettujen ovien takana kuin julkisesti.

Puolueen nimi: Vapauspuolue

Vastauksen laatija: Pekka Sivonen, vaalipäällikkö

1. Pitäisikö Suomeen luoda pakollinen lobbarirekisteri, josta ilmenisi lobbarien perustiedot (rahoituslähteet, nimet, asiakkaat), ja jonka noudattamatta jättämisestä seuraisi sanktioita?

Kyllä

Perustelu: Läpinäkyvyyttä pitää lisätä, sillä nämä lobbarit ovat pesiytyneet kaikkialle suomalaisessa yhteiskunnassa.

2. Pitäisikö Suomen kriminalisoida vallan väärinkäyttö Euroopan neuvoston Lahjontaa koskevan siviilioikeudellisen yleissopimuksen (SopS 65/2004) mukaisesti?

Kyllä

Perustelu: Myös päättäjät pitää voida pistää vastuuseen teoistaan ja päätöksisstään.
Nyt ns. syytesuoja on on liiankorkea varsinkin vallankäytön korkeimmilla paikoilla.

3. Ovatko poliittisen rahoituksen uusitut säännökset nyt riittävän avoimella tasolla?

Säädöksiä pitäisi tiukentaa

Perustelu: Porsaanreikiä on vielä aivan liian paljon. Mm. annetun tuen alarajaa on kovin helppoa kiertää.

4. Millä toimilla puolueenne osoittaa sitoutuneensa poliittisen rahoituksen uuteen, avoimempaan kulttuuriin?

Avoin vastaus: Kaikki korruptioon viittaavakin on kitkettävä pois. Olisi ehkä paras systeemi, jos kaikki rekisteröidyt puolueet saisivat valtiolta tasasuuruisen tuen, jolla on pärjättävä henkilökohtaisen panostuksen lisäksi ja myös henkilökohtaiselle rahankäytölle pitää pistää selkeä katto, joka on myös riittävän alhaalla. Pelkällä rahalla ei saa päästä vallankahvaan.

5. Pitäisikö kansanedustajan sidonnaisuusilmoituksen täyttämisen olla pakollista?

Kyllä

Perustelu: Yksiselitteinen vastaus ei kaipaa lisäystä.

6. Viimeisimmän Euroopan komission korruptiota koskevan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että korruptio on vakava ongelma Suomessa. Mitä pitäisi tehdä?

Avoin vastaus: Kun tehdään edes nuo edellä ehdottamani muutokset, niin ollaan jo paremmalla tiellä.