Suomen korruption vastaista toimintaa koskevissa arvioissa on usein nostettu esiin korruptioepäilyistä ilmoittavien henkilöiden suojelu. Euroopan neuvoston korruptiota koskeva siviilioikeudellinen yleissopimus edellyttää jäsenmailta korruptioon liittyvän raportoinnin mahdollistamista ja korruptioepäilyistä ilmoittavien henkilöille tarkoituksenmukaisen suojelun. Myös kansainväliset sopimukset kuten Yhdistyneiden Kansakuntien korruption vastainen yleissopimus sekä OECD:n lahjonnan vastainen yleissopimus suosittelevat suojelumekanismien muodostamista korruptioepäilyistä ilmoittaville henkilöille.
Korruptioepäilyistä ilmoittamisella tarkoitetaan tapahtuneista, valmisteilla olevista tai epäillyistä väärinkäytöksistä, jotka Suomen lainsäädännön mukaan kuuluvat korruption piiriin. Väärinkäytösten piiriin voi kuulua esimerkiksi vaalilahjonta, lahjuksen antaminen, lahjonta elinkeinotoiminnassa, petos sekä virkarikokset ja arvopaperimarkkinarikokset.
Transparency International Suomi ry:llä on oma ilmoituskanava ylläpitämillämme keskustelusivuilla. Järjestömme on myös vastaanottanut ilmoituksia korruptioepäilyistä puheenjohtajana vuosina 2012-2015 toimineen Erkki Laukkasen sähköpostiosoitteeseen. Oikeusministeriön pyynnöstä Laukkanen kokosi saapuneista ilmoituksista yhteenvedon.
Järjestömme puheenjohtajana toimineelle Laukkaselle saapui ajanjaksolla 29.9.2012-15.6.2015 kaikkiaan 149 ilmoitusta korruptioepäilyistä 43 ilmoittajalta. Laukkasen mukaan se, että korruptionvastaisen järjestön puheenjohtaja saa pyytämättä tällaisen määrän ilmoituksia, kertoo siitä, että nykyiset ilmoituskanavat eivät ratkaise ilmiantoa ja toimenpiteisiin ryhtymistä koskevia toiveita. Merkittävä osa saapuneista ilmoituksista kohdistui instituutioihin ja niiden toimintatapoihin, ei yksittäisiin ihmisiin.
Transparency International Suomi ry:n vastaanottamista ilmoituksista yli puolet koskivat toimintaa julkisessa tehtävässä, kuten kunnallisia hyvä veli -verkostoja, virkamieskorruptiota ja julkisia hankintoja.
Lähestyessään TI Suomen puheenjohtajana toiminutta Laukkasta sähköpostitse ilmoittajat joutuivat identifioimaan itsensä ja sähköpostiosoitteensa. Laukkasen mukaan ilmoitusten mukana vastaanotettujen yksityiskohtaisten ja lähettäjän oikeusturvan kannalta ongelmallisten liitteiden perusteella on syytä päätellä, että kyseiset henkilöt olivat valmiita pistämään itsensä likoon ratkaisua varten.
Nykyisten käytäntöjen mukaan korruptioepäilyistä on mahdollista ilmoittaa myös poliisin nettivinkki -palvelun kautta, ja verovilppiin liittyvistä epäilyistä verohallinnon verkkopalvelun kautta. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille on mahdollista tehdä kantelu esimerkiksi toimivallan ylityksistä tai harkintavallan väärinkäytöstä. Myös tietyt suomalaisyritykset tarjoavat työntekijöilleen mahdollisuuden raportoida havaitsemistaan väärinkäytöksistä.
Jotta korruptioepäilyistä voidaan saada tietoa on olennaisesta mahdollisuus tehdä ilmoitus luottamuksellisesti tai nimettömänä. Eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri eivät tutki nimettömiä kanteluja. Poliisin ja verohallinnon palveluiden kautta yksityishenkilö voi jättää ilmoituksen nimettömänä, ja useimmiten myös yritysten omat raportointijärjestelmät antavat tähän mahdollisuuden.
Ilmoituskanavien ohella tärkeää on se, että ilmoitukset saavat arvoisensa käsittelyn. Laukkanen arvioi, että osaltaan TI Suomen kykyä vastata ilmoituksiin heikensi se, ettei tiedossa ollut tahoa, johon ohjata jatkovalmistelu.
Oikeusministeriön alaisuuteen on asetettu korruptioepäilyistä ilmoittavien henkilöiden suojelua selvittävä työryhmä. Transparency International Suomea työryhmässä edustaa Outi Nieminen.
Erkki Laukkasen kirjoittaman yhteenvedon löydät tästä
Transparency International Suomen tietoon tulleet korruptioilmoitukset
