Viranomaisten lisättävä yhteistyötä korruptiorikosten tutkinnassa

Poliisi voi Suomessa tutkia korruptiorikoksia vain silloin, kun lahjus- ja virkarikossäännöstön tunnusmerkit täyttyvät. Eri viranomaisten kuten verottajan, tullin, poliisin ja oikeuskanslerinviraston tulee lisätä yhteistyötä korruption vastustamiseksi. Suomessa myös tarvitaan lisää avoimuutta: edistyksellisestä julkisuuslainsäädännöstä huolimatta kansalaiset eivät aina saa tärkeää tietoa helposti.

Muun muassa tällaisia tuloksia sisältää Transparency Suomi ry:n tilaama Kansallinen integriteettitutkimus, jonka julkaisutilaisuus oli tänään eduskunnan Pikkuparlamentissa. Tutkimus on laaja katsaus suomalaiseen järjestelmään kottuptionäkökulmasta. Tutkimustulosten mukaan Suomen tilanne on hyvä, mutta riskejä avoimuuden vähenemiseen, jopa korruptioon, on sekä lainsäädännössä että käytännössä.

Tutkimuksen kirjoittaneen Vaasan yliopiston tutkijaryhmän mukaan mm. esteellisyyssäännöksien tulisi olla selkeämmät ja niihin pitäisi kuulua sanktiot. Kansalaisten tiedonsaanti viranomaisilta ei myöskään aina toimi toivotulla tavalla. Kilpajuoksu resursseista voi johtaa siihen,että julkishallinnossa mennään siitä, missä aita on matalin ja järjestelmän avoimuus voi kärsiä tästä.

- Korruptio on ensi kertaa mukana hallitusohjelmassa. Korruptionvastaisen työn resursseja ei kuitenkaan olla lisätty. Olisi tärkeää, että esimerkiksi kansalaisyhteiskunta ja media tekisivät yhteistyötä viranomaisten kanssa korruption torjumiseksi, Transparency Suomi ry:n puheenjohtaja Pentti Mäkinen tähdentää.

Yleisin suomalaisen korruption muoto ovat raportin mukaan hyvä veli – verkostot. Tämäkin periteisen suomalainen tapa hoitaa asiat on nyt murtumassa, sillä jääviyteen, esteellisyyteen ja intressiristiriitoihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Verkostoituminen on osa tämän päivän yhteiskuntaa, mutta sen kielteiset puolet on torjuttava.

- Hallinnon etiikan ja korruption tutkimus luovat edellytyksiä kehittää yhteiskunnallisia käytäntöjä, joiden avulla Suomi voi pysyä vähän korruption maana, Vaasan yliopiston tutkimusryhmän vetäjä, professori Ari Salminen sanoo.

Salmisen mukaan tieteellisen tutkimuksen tulee pureutua korruption syihin ja perusteisiin, jotta rakenteellisen korruption uhat voitaisiin tunnistaa.
Raportti kokonaisuudessaan on ladattavissa alla. Paperiversion voi tilata veloituksetta TI Suomen toimistosta salla.nazarenko@transparency.fi.

Lisätietoja:
Transparency Suomi ry, puheenjohtaja Pentti Mäkinen, puh 050-5002584, pentti.makinen@transparency.fi
sekä professori Ari Salminen, puh 050-5377933, asa@uwasa.fi