Avoin kirje korruptiontorjunnan huomioimiseksi hallitusohjelmassa – Transparency International Suomi

Hyvät hallitusohjelman neuvottelijat,

Suomen seuraava hallitus aloittaa poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa. Euroopassa käytävä sota, maailmanlaajuinen pandemia ja epävakaa taloustilanne asettavat kaikki haasteita myös demokratialle ja oikeusvaltiolle. Reilu, oikeudenmukainen ja avoin yhteiskunta vaatii jatkuvaa suojelua ja vahvistamista.

Yhteiskunnassamme on kuitenkin valuvikoja. Vaikka Suomea usein kutsutaan maailman vähiten korruptoituneeksi valtioksi, meillä on merkittäviä aukkoja esimerkiksi päätöksenteon läpinäkyvyydessä, lobbauksen sääntelyssä, omistuksien avoimuudessa, sidonnaisuuksien tunnistamisessa tai lahjontarikollisuuden torjunnassa. 

Nämä korruptiontorjunnan ja avoimen hallintotavan puutteet heikentävät uskoa suomalaiseen päätöksentekoon ja julkiseen hallintoon, mutta ne avaavat myös väyliä, joita demokratiaa ja oikeusvaltiota vastaan hyökkäävät toimijat Suomessa ja ulkomailla voivat käyttää hyväkseen. Niiden paikkaaminen on välttämätöntä.

Me Transparency Internationalin Suomen osastolla pyrimme edistämään avointa, vastuullista ja oikeudenmukaista Suomea. Olemme listanneet 15 toimenpide-ehdotusta, jotka katsomme tehokkaiksi välineiksi korruptiontorjunnan ja avoimen hallintotavan kehittämiseksi. Vetoamme Teihin, jotta otatte nämä samat tavoitteet osaksi tulevan hallituksen ohjelmaa läpinäkyvän, korruptiovapaan ja vakaan Suomen turvaamiseksi.

Tarjoamme mielellämme yksityiskohtaisempia selityksiä toimenpiteiden yksityiskohtien osalta niiden asiasisällön avaamiseksi tarvittaessa. Transparency International Suomi on osa kansainvälistä Transparency International -järjestöä, joka työskentelee edistääkseen korruption torjuntaa, hyvää hallintotapaa ja yhteiskunnallista avoimuutta. Pyrimme edistämään näitä tavoitteita etenkin kehittämällä suomalaista lainsäädäntöä ja parantamalla korruptiotietoisuutta eri organisaatioissa. Toimimme itsenäisesti, ilman ulkoista rahoitusta ja Suomen lakien ja asetusten mukaisesti.

 

Ystävällisin terveisin,

Ilkka Penttinen Fouto

Hallituksen puheenjohtaja

Transparency International Suomi

ilkka.penttinen at transparency.fi

Transparency International Suomen suositukset seuraavaan hallitusohjelmaan:

1. Poliittisen järjestelmän vastuullisuus

  • Vaikutusvallan kauppaaminen on kriminalisoitava. Vaikutusvallan kauppaamista ei ole estetty Suomessa, vaikka olemme sitoutuneet sen kriminalisointiin jo vuonna 2002. Kriminalisointi on saatava vihdoin valmiiksi, sillä olemme saaneet siitä toistuvasti risuja tätä nykyän myös Euroopan komissiolta. Se on nostettava olennaiseksi osaksi hallitusohjelmaa, etenkin, kun otetaan huomioon vaikutusvallan kauppaamisen mahdollistavan myös ulkopoliittisen vaikuttamisen Suomen päätöksentekoon.
  • Pyörö-ovi -ilmiö tarvitsee sitovaa lainsäädäntöä. Suomen johtavien virkamiesten ja päättäjien siirtyminen yksityisen sektorin tehtäviin tai päinvastoin on tavanomainen ilmiö. Esimerkiksi erityisavustajiin rajattujen periaatepäätösten sijaan ilmiön suitsemiseksi vaaditaan sitova lainsäädäntö, joka on uskottava ja kattaa olennaiset päättäjät. Edellisen hallituksen työ kunnollisen karenssilainsäädännön pohjaksi on otettava myös tulevaan hallitusohjelmaan.
  • Avoimuusrekisterin tehokas toimeenpano ja kehittäminen. Kuluneella hallituskaudella valmisteltu avoimuusrekisteri vaatii asianmukaisen toimeenpanemisen ja teknisen toteutuksen, jonka lisäksi tulevan eduskunnan tulee paikata esitykseen jääneitä aukkoja, jotta lobbaus saadaan julkiseksi. Avoimuusrekisterin ensimmäisten havaintojen selvittäminen ja kehittäminen tulee ottaa hallituksen asialistalle sen laajentamiseksi ja parantamiseksi viimeistään 2025.
  • Sidonnaisuuksien parempi valvonta ja läpinäkyvyys. Nykyisten sidonnaisuusilmoitusten valvontaa, tarkkuutta ja kattavuutta on kehitettävä, jotta ne estävät päättäjien intressiristiiitoja. Nykyään sidonnaisuusilmoituksia käsittelevän VTV:n kunnollinen resursointi ja osaaminen on saatettava ajan tasalle, jotta tämä valvonta toteutuu kunnolla. Tätä on tuettava myös vaalimainosten läpinäkyvyyden kehittämisellä, sillä nykyään on harvoin todennettavissa, onko ehdokas todellakin ostanut vain mainitsevansa mainokset.

2. Tiedonsaannin ja päätöksenteon läpinäkyvyys

  • Julkisuuslaki tulee nostaa hallitusohjelmaan mukaan, sillä sitä tulee kehittää etenkin kahdella alueella:
    • Tietopyyntöihin on vastattava ajantasaisesti ja vastaamiskäytäntöjä on kehitettävä perusteettomien kieltäytymisten välttämiseksi. Mikäli lainsäädäntö avataan, vastausaikoja on parannettava ja perusteettomia kieltäytymisiä kitkettävä tehokkaammin.
    • Julkisuuslain kattavuutta tulee laajentaa niin etteivät mm. julkisomisteiset yhtiöt jäävät sen ulkopuolelle niiden merkittävyydestä huolimatta. Tätä nykyä ne jäävät lainsäädännön ulkopuolelle, mikä jättää valtavan porsaanreiän julkisomisteisten yhtiöiden vastuullisen ja demokraattisen toiminnan avaamiseksi.
  • Eri rekistereiden avoimuuden kehittäminen ja tiedonsaannin parantaminen. Turvallisuusnäkökulmien salliessa esimerkiksi omistajuustietojen tulee olla mahdollisimman helposti saatavilla mm. sidonnaisuuksien valvomiseksi. Tätä varten hallitusohjelmaan tulee ottaa mukaan rekistereiden avoimuuden kehittäminen hallintarekisterin omistajuuksien osalta, verotietojen julkisuuden turvaamisella ja avaamalla myös verovapaat tulot ja jälkiveropäätökset, sekä takaamalla  tosiasiallisten edunsaajien rekisterin avoin pääsy Viron mallin mukaan, jossa rekisterin tiedot ovat avoimesti saatavana
  • Vaalirahoituslain aukkojen paikkaaminen. Vaalirahoituslain uudistus on otettava hallitusohjelmaan mukaan oikeusministeriön selvityksen pohjalta. Nykyisellään laki jättää ehdokkaiden rahoituksesta suuren osan läpinäkymättömäksi. Kotimaisten sidonnaisuuksien lisäksi nämä aukot mahdollistavat myös ulkomailta tulevan vaikuttamisen.
  • Riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen tulee ottaa huomioon tulevissa budjeteissa, takaamalla niiden korruptiontorjunnan osaaminen, itsenäisyys ja riippumattomuus. Tämä vaatii tukea sekä koulutuksen että rahoituksen osalta. Myös median ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rahoituksen lähteiden avoimuudesta tulee säätää lainsäädännössä.

3. Yleinen korruptiontorjunta

  • Lahjontarikollisuuteen puuttumisen tehostaminen. Suomi on saanut OECD:ltä moitteita ulkomailla tapahtuvan lahjonnan heikon torjunnan vuoksi. Heikon arvion syyt on selvitettävä ja niiden puutteisiin on puututtava niin lainsäädännön kuin muiden toimenpiteiden osalta.
  • Korruptiorikosten tutkinnan, selvittämisen ja käsittelyn kehittäminen. Lainvalvonta- ja muiden viranomaisten ja oikeuslaitosten kyky tutkia  ja käsitellä korruptiorikoksia tulee selvittää ja ilmenevät puutteet paikata mitä pikimmiten. 
  • Korruptionvastaisen strategian arviointi ja kehittäminen. Vuoden 2021 korruptionvastaisen strategian vaikutukset, tehokkuus ja resurssien tarve on selvitettävä jatkotoimenpiteiden kehittämiseksi mitä pikimmiten, jotta vuonna 2023 päättyvän strategian pohjatyötä voidaan kehittää ja jatkaa.

4. Korruptiontorjunnan kehittäminen EU politiikassa

  • EU:n korruptionvastainen toimenpidepaketti. VAsta julkaistun EU:n korruptiontorjuntapaketti pitää sisällään useita eri toimenpiteitä. Suomen tulean hallituksen on otettava kunnianhimoinen lähestysmitapa korruptionvastaisen paketin edistämiseksi. Eurooppalaisilla yhteismarkkinoilla koko alueen korruptioriskit läikkyvät koskettamaan myös Suomea, joko suoraa tai epäsuorasti.
  • Yritysvastuun ja due diligencen kehittäminen EU:n Corporate Sustainability Due Diligence -aloitteen osalta. Suomen on pyrittävä edistämään kunnianhimoista CSDD-aloitetta, joka on tällä hetkellä EU:ssa käsiteltävänä. EU:n tasolla valmisteltava suuryritysten due diligence -velvoite on tulossa direktiivimuotoiseksi, jolloin Suomi voi vaatia suuryrityksiltä direktiiviehdotusta kunnianhimoisempaa  Norjan due diligence-mallia.