Transparency Internationalin julkaisemassa Corruption Perceptions Index –korruptioindeksissä arvioidaan korruption esiintymistä 176 maan julkisen sektorin piirissä. Suomen sijoitus indeksissä tippui yhdellä viime vuodesta. Vuoden 2016 indeksissä Suomi sijoittuu 89 pisteellä kolmanneksi.
Indeksin mukaan vähiten korruptoituneita maita ovat Tanska ja Uusi-Seelanti. Alhaisen korruption maille on tyypillistä hallinnon avoimuus, laaja lehdistönvapaus sekä riippumattomat tuomioistuimet, jotka eivät aseta kansalaisia eriarvoiseen asemaan.
Transparency Internationalin puheenjohtaja José Ugazin mukaan monissa maissa on käännytty kohti populistisia poliitikkoja, jotka lupaavat muutosta nykyiseen järjestelmään ja torjua korruptiota. Usein nämä johtajat kuitenkin rajoittavat lehdistönvapautta, tuomioistuimien riippumattomuutta ja kaventavat kansalaisyhteiskunnan tilaa. Indeksin perusteella kehitys on ollut vuoden aikana kielteistä.
Ugazin mukaan vain sananvapaus, poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyys ja vahvat demokraattiset instituutiot takaavat kansalaisyhteiskunnan ja median kyvyn pitää valtaapitävät tilivelvollisuudessa.
Mitä Suomen sijoituksen tippuminen kertoo?
Corruption Perceptions Index (CPI) on maailman tunnetuin korruptioindeksi, jossa arvioidaan korruption esiintymistä julkisella sektorilla asiantuntijaorganisaatioiden toteuttamiin survey-tutkimuksiin perustuen. Suomen tilannekuva muodostettiin seitsemän eri tutkimuksen perusteella.
“Esimerkiksi virkarikosepäilyt ovat kasvaneet viime vuosien aikana tasaisesti. Näiden tilastojen valossa sijoituksen tippuminen ei yllätä. Myös mediassa näkyvästi viime vuosien aikana esillä olleet laajat korruptioon liittyvät skandaalit ovat varmasti vaikuttaneet sijoituksen tippumiseen”, kertoo Transparency International Suomi ry:n puheenjohtaja Tommi Niinimäki.
“CPI-indeksin osalta on myös muistettava, että indeksi ei tavoita suomalaiselle yhteiskunnalle tyypilliseksi korruption muodoksi nähtyä rakenteellista korruptiota. Rakenteellinen korruptio vääristää instituutioiden perustehtävää ja pahimmillaan demokraattisen yhteiskunnan toimintaa horjuttamalla luottamusta julkisiin instituutioihin ja organisaatioihin”, toteaa Niinimäki.
Niinimäen mukaan korruption ensisijaisen tärkeää korruption ennaltaehkäisyssä on avoimuuden edistäminen. On muodostettava yleisöjulkisuuteen perustava rekisteri kuntien, kuntayhtymien sekä yhtiömuotoisten hankintayksiköiden toteuttamista hankinnoista. Valvontaviranomaisten tulee entistä tarkemmin huolehtia julkisuusperiaatteen toteutumisesta ja hankintamenettelyjen lainmukaisuudesta, ja tähän tulee tarjota riittävät resurssit. Lisäksi on muodostettava väärinkäytösepäilyjä varten anonymiteetin takaava ilmoituskanava.
“Viimeisimpien tutkimusten mukaan noin joka toinen korruptiotapaus tapahtuu nykyisin yritysten sisällä tai yritysten välisessä toiminnassa. Tärkeää on siis myös omistajatietojen läpinäkyvyyden edistäminen”, muistuttaa Niinimäki
Lisätietoja:
Tommi Niinimäki
tommi.niinimaki@transparency.fi, +358 40 5259159
