Eduskunta on hyväksynyt avoimuusrekisterilain perjantain täysistunnossa. Avoimuusrekisterilaki säätelee eduskunnan ja ministeriöiden lobbausta ja muun muassa velvoittaa lobbaajat ilmoittamaan tapaamisensa päättäjien kanssa julkisesti avoimuusrekisteriin. Lain tavoitteena on päätöksentekoon kohdistuvan vaikuttamisen läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta kansalaisten luottamuksen vahvistaminen
Korruptionvastainen kansalaisjärjestö Transparency International Suomi pitää lobbauksen läpinäkyvyyden parantamista myönteisenä kehityksenä, vaikka lainsäädäntöehdotus jättää huomattavan määrän lobbauksesta pimentoon.
“Avoimuusrekisteri on erittäin tervetullut lisä suomalaisen päätöksenteon avoimuuteen. Suomalaisen päätöksenteon lobbaus on ollut kuin villi länsi ja uudet säännöt tulevat niiden puutteista huolimatta todella tärkeään paikkaan” toteaa järjestön puheenjohtaja, Ilkka Penttinen Fouto.
Suomalaisiin päätöksentekijöihin kohdistuva lobbaaminen on ollut pitkään vapaaehtoisten toimenpiteiden varassa tai täysin läpinäkymätöntä. Lobbareita ei ole aiemmin rekisteröity, eikä heidän ja virkamiesten välisestä yhteydenpidosta ole ollut välttämätöntä ilmoittaa.
Rekisteri kattaa lobbauksen vain rajatusti
Transparency International Suomi on korostanut lainsäädäntöprosessin läpi, että rekisterin tulee olla uskottava, kattava ja tehokas. Läpi menneeseen avoimuusrekisterilakiin on tästä huolimatta jäänyt paljon parantamisen varaa.
“Avoimuusrekisteri kattaa hyvin pienen osan lobbauksesta. Etenkin rekisterin soveltamisalan on todella rajattu, sillä se kattaa pääasiassa eduskunnan ja ministeriöiden tapaamisista” kertoo Transparency International Suomen hallituksen jäsen Pentti Mäkinen.
Lainsäädännön ulkopuolelle jäävät esimerkiksi seuraavat asiat
– Alueellisen ja kunnallisen tason lobbaus
– Valtion virastoihin kohdistuva lobbaus
– Osallistuminen kuulemisiin ja asetettuihin toimielimiin
Tämän lisäksi lain noudatta jättämisestä seuraavat sanktiot ovat hyvin vaatimattomia.
Rekisterin rajoitteista johtuen Transparency International Suomi korostaa, että rekisterin toimivuutta ja laajentamista on arvioitava jo seuraavan eduskuntakauden aikana. Tärkeää on myös se, että avoimuusrekisterin toimeenpanossa huomioidaan rekisterin tietojen helppokäyttöisyys, jotta kansalaiset ja esimerkiksi journalistit pystyvät käyttämään rekisteritietoja mahdollisimman hyvin.
Kansainvälisesti verrattuna suomalainen lobbaus on ollut pimennossa
Avoimuusrekisteri on kansainvälisesti tavanomainen keino parantaa lobbauksen läpinäkyvyyttä. Avoimuusrekistereitä on käytössä eri muotoisena esimerkiksi Itävallassa, Ranskassa ja Irlannissa, sekä Euroopan Unionin toimielimissä.. Useimmat eurooppalaisista rekistereistä ovat noin vuosikymmenen ikäisiä, joihin verrattuna Suomi on avannut lobbareiden toimintaa jälkijunassa. Työ Suomen avoimuusrekisterin selvittämiseksi alkoi jo vuonna 2018 ja oikeusministeriön työryhmä aloitti lainsäädännön valmistelut 2020. Avoimuusrekisterilaki astuu voimaan 1.1.2024.
Lisätietoja:
Ilkka Penttinen Fouto
Hallituksen puheenjohtaja, Transparency International Suomi
