Tiedote: Suomi nousi korruptioindeksin kärkeen – keskeisiä ongelmia on kaksi

Transparency International on julkaissut vuosittaisen Corruption Perceptions Index -raporttinsa (CPI), joka pisteyttää ja laittaa maailman valtiot järjestykseen julkisella sektorilla havaitun korruption asteen mukaan. Tuoreimmassa CPI-indeksissä Suomi on jaetulla kärkisijalla – näin on viimeksi ollut vuonna 2012. CPI-indeksi on koottu käyttämällä kolmeatoista datalähdettä, joiden tiedot on kerätty kyselyin ja haastatteluin asiantuntijoilta, yrityssektorin edustajilta, riskianalyytikoilta ja tutkijoilta. Suomen kattavia datalähteitä on kahdeksan. Metodologia kuvataan Transparency Internationalin sivuilla.

Mitä sijoituksesta pitäisi ajatella?
Voimme olla tyytyväisiä sijoitukseen ja pisteluvun nousuun edellisestä CPI-indeksistä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että voisimme olla tyytyväisiä siihen, miten korruption torjunta on Suomessa järjestetty. Menestys kansainvälisessä vertailussa ei saa tuudittaa Suomea liialliseen tyytyväisyyteen, sillä indeksi ei täysin kuvaa todellisuutta, vaan jättää huomioimatta pohjoismaille tyypillisiä rakenteellisen korruption muotoja. Onkin tarpeen kysyä, onko maiden keskinäinen vertailu ja paremmuusjärjestyksessä listaaminen nykyisessä muodossaan mielekästä. Toinen Transparency Internationalin korruptioindikaattori Global Corruption Barometer muistuttaa, että 25 % suomalaisista vastaajista kertoi hyödyntäneensä henkilökohtaisia suhteitaan käyttäessään julkisia palveluita.

Korruptionvastainen strategia on askel oikeaan suuntaan
Viime vuoden toukokuussa valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Suomen ensimmäisestä korruption vastaisesta strategiasta ja sitä tukevasta toimenpideohjelmasta. Strategian tavoitteet ovat luonnollisesti kannatettavia; sitouttaa julkishallinto ja poliittiset toimijat torjumaan korruptiota tehokkaasti, edistää korruption tunnistamista ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä sekä parantaa viranomaisten mahdollisuuksia saattaa korruptiivisesti toimineita henkilöitä vastuuseen teoistaan. Lisäksi pyritään helpottamaan kansallisen korruptiotilannekuvan laatimista.

Suomen ongelmat korruptiontorjunnassa
Strategian – ja samalla Suomen – keskeinen ongelma on se, että vastuu toimeenpanosta hajautuu eri tahoille. Vaikka tahtoa korruption kitkemiseen on, ei kenelläkään ei ole yleisvastuuta siitä, että strategia toteutuu myös käytännössä: tähän tarkoitukseen tarvitaan niin sanottu korruptionyrkki eli nimetty ohjausryhmä. Strategian kokonaisvaltaiseen täytäntöönpanoon tulee sisältyä keskeisenä osana sekä julkisella että yksityisellä sektorilla toimenpiteiden vaikuttavuutta mittaavat indikaattorit sekä sektorikohtaiset riskiarviot. Niihin perustuvalla päivitetyllä tilannekuvalla voidaan varmistaa, että korruption vastaiset toimenpiteet valitaan ja kohdennetaan oikein. Näin suomalaisesta korruptiosta voi vihdoin alkaa muodostua realistinen käsitys. Vanhempi tutkija Tanja Tamminen on kuvannut kattavasti Poliisiammattikorkeakoulun KORSI-hankkeen raportissa 2 menetelmiä korruption kokonaisvaltaiseen seurantaan.

Toinen Suomen ongelma on vaikeutemme tunnistaa korruptio. Se ei ole pelkästään suoraa lahjontaa, vaan usein valta-aseman väärinkäyttöä. Kuitenkaan esimerkiksi vaikutusvallan väärinkäyttöä ei ole erikseen Suomen lainsäädännössä kriminalisoitu. Korruption piiriin kuuluu sellainenkin epäeettinen toiminta, joka ei täytä rikoksen tunnusmerkistöä.

Korruption vähäinen määrä muihin maihin verrattuna on Suomelle kilpailuetu, mutta hyvän aseman säilyttäminen ei tapahdu itsestään. Transparency International Suomi peräänkuuluttaa valtiovallan nopeaa tarttumista korruption vastaisen strategian tehokkaaseen täytäntöönpanoon.


Transparency International Suomen hallitus

Lisätiedot:

info@transparency.fi 

Puheenjohtaja Mari Laakso
mari.laakso@transparency.fi