Suomi torjuu lahjontaa kohtuullisesti. Suomea voitaisiin pitää aktiivisena lahjonnanvastaisena valtiona, jos Suomi korjaisi puutteita lainsäädännössään, joiden vuoksi kaikkea lahjontaa ei ole säädetty rangaistavaksi. Viimeisen neljän vuoden aikana Suomi on tehostanut kansainväliseen lahjontaan liittyviä poliisitutkintoja ja vienyt lahjontatapauksia oikeu- teen. Tämä käy ilmi Transparency Internationalin tuoreesta vuosikatsauksesta, jossa arvioidaan OECD:n lahjonnan vastaisen sopimuksen täytäntöönpanoa.
– Oikeusministeriössä toimii työryhmä, jonka tarkoituksena on selvittää lainsäädäntövaihtoehdot vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi sekä valmistella mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet OECD:n lahjonnanvastaisen työryhmän Suomelle antamien rikoslakia koskevien suositusten täytäntöönpanemiseksi. Transparency Internationalin vuosikatsaus selkeästi osoit- taa, että Suomen on laajennettava lahjonnan rangaistavuutta, toteaa Mika Ilveskero, Trans- parency International Suomen hallituksen jäsen ja vuosikatsauksen Suomea koskevan osuuden asiantuntija.
OECD:n lahjonnan vastainen sopimus tuli voimaan jo viisitoista vuotta sitten. Siitä huolimatta vain neljässä sopimuksen 41 allekirjoittajavaltiosta tutkitaan järjestelmällisesti yritysten ulko- maalaisille viranomaisille antamia lahjuksia tai viedään lahjontatapaukset oikeuteen. Lahjuksia antamalla yritykset voittavat urakoita, paisuttavat urakkahintoja ja saavat itselleen toimilupia ja oikeuksia veronmaksajien kustannuksella. Viidessä valtiossa, joista yksi on Suomi, lahjonnan torjunta oli kohtalaisella tasolla. Kahdeksan valtiota on ryhtynyt toimiin lahjonnan torjumiseksi, mutta puutteellisesti.
OECD:n sopimuksen allekirjoittajamaista peräti 22:ssa lahjonnan torjunta on heikkoa tai olema- tonta. Näistä maista kertyy 27 prosenttia koko maailman viennistä. Tärkein ongelma on, että lahjontaa tutkivilta viranomaisilta puuttuu poliittinen tuki, jonka turvin ne voisivat haastaa suury- htiöt. Tämä pätee erityisesti niihin maihin, joissa kansantalouden etu ajaa korruption vastaisten sitoumusten edelle eikä viranomaisilla ole resursseja monimutkaisen yrityskorruption tutkimiseen.
Vuosina 2010–2013 neljässä tehokkaimmin lahjontaan puuttuvassa maassa selvitettiin 225 lahjontatapausta ja käynnistettiin 57 uuden tapauksen tutkinta. Muissa 35 sopimusvaltiossa lahjonnan torjunta ei edennyt: vain 20 tapausta selvitettiin ja 53 otettiin tutkittavaksi. Kahdessakymmenessä maassa ei viimeisten neljän vuoden aikana ole nostettu yhtäkään syytettä kansainvälisestä yrityskorruptiosta.
Yhteyshenkilö:
Transparency International Suomi ry
Mika Ilveskero, hallituksen jäsen, p. 020 7765 403
Lue raportti…
