Tänään julkaistun Transparency Internationalin (TI) Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n lahjonnan vastaisen yleissopimuksen toimeenpanoa arvioita raportti paljastaa, että suurin osa maailman suurimmista vientimaista epäonnistuu rankaisemaan yrityksiä niiden kansainvälisissä operaatioissa ilmenevästä lahjonnasta.
OECD:n lahjonnan vastainen yleissopimus kriminalisoi ulkomaisen virkamiesten lahjonnan kansainvälisessä liiketoiminnassa. Sopimus on erityisen tärkeä rajat ylittävän korruption torjumisessa, sillä sopimuksen allekirjoittaneet 43 maata muodostavat noin 65 prosenttia maailmanlaajuisesta viennistä sekä yli 75 prosenttia kansainvälisessä sijoittamisessa liikkuvasta pääomasta.
Transparency Internationalin mukaan Suomi on yksi sopimuksen heikoimmista toimeenpanijoista, luokitellen Suomen kehityksen arvioitujen maiden heikoimmaksi. Edellisellä arviointikierroksella TI katsoi Suomen toteuttavan sopimuksen mukaisia vaatimuksia kohtuullisen hyvin. Tällä kertaa toimeenpanon katsotaan tippuneen luokkaan vähän tai ei ollenkaan.
OECD on toistuvasti moittinut Suomea korruption torjuntaan liittyvien rakenteiden sekä lainsäädännön puutteista ja ulkomaisen virkamiehen lahjontaan liittyvästä korkeasta näyttökynnyksestä oikeudenkäynnissä. Sopimuksen toimeenpanoa arvioinut työryhmä osoitti voimakkaan huolestuneisuutensa vapauttavista tuomioista Suomessa kansainvälisiin liiketoimintaan liittyvissä lahjusrikosoikeudenkäynneissä vuoden 2017 arviointikierroksen yhteydessä. Suomalaisiin tuomioistuimiin päätyneissä tapauksissa jokainen päätyi vapauttavaan tuomioon. OECD on katsonut, että tämä johtuu huomattavan korkeasta näyttökynnyksestä sekä kansainväliseen lahjontaan erikoituneiden tuomareiden ja syyttäjien puutteesta.
Transparency International Suomi ry:n puheenjohtaja Jaakko Korhonen kommentoi uutta raporttia jakaen sekä OECD:n että Transparency Internationalin huolen korruption torjunnan tasosta Suomessa.
”Korruption torjunta Suomessa ei enää globalisoituvan kaupan olosuhteissa voi perustua pelkkään luottamukseen. On huolehdittava lainsäädännöstä ja viranomaisten kyvystä tunnistaa korruption eri muodot. Suomen, yhtenä maailman kehittyneimmistä maista, on otettava oma roolinsa liiketoiminnan vastuullisuuden edistämisessä. Nykyinen lahjusrikoslainsäädäntömme ja viranomaistemme kapasiteetti ovat riittämättömiä. Viranomaisten väliseen yhteistyöhön ja tiedon jakamisen kehittämiseen tarvitaan resursseja.
Tämä herättää kysymyksiä, kun kaikki tuomiot meillä on olleet vapauttavia, vaikka vastaavissa tapauksissa on Suomen ulkopuolella jaettu tuomioita”, Korhonen toteaa.
Transparency International Suomi katsoo että Suomessa on huolehdittava siitä että kansainväliseen liiketoimintaan liittyviä tapauksia käsittelevät talous- ja lahjusrikoksiin erikoistuneet tuomarit, kuten OECD on suositellut arviointiraportissaan. Lisäksi tuomareille, rikostutkijoille sekä syyttäjille on tarjottava koulutusta korruption eri muotojen tunnistamiseen liittyen.
Lue raportti tästä.
Lisätietoja:
Jaakko Korhonen
Transparency International Suomi ry, puheenjohtaja
jaakko.korhonen@transparency.fi
+ 358 50 3285285
